Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)

150 440 000 m³ <br />0,15 km³ <br />150 440 000 000 l <br />

111 940 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Rautavesi, Liekovesi
• Järvinumero: 35.131.1.001
• Vesistöalue: Rautaveden alue (35.131)
• Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
• Ekologinen tila: tyydyttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 3 027,96 ha
• Syvyys: 26,32 m
• Keskisyvyys: 4,96 m
• Tilavuus: 150 440 000 m³0,15 km³ <br />150 440 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 111,94 km111 940 m <br />
• Korkeustaso: 57,5 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Sastamala
• Maakunta: Pirkanmaan maakunta
• ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Rautavesi (vesi.fi)

Kuvat

Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)/­Pororanta

26. heinäkuu 2023 13:01

Runsaasti levää

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Liekovesi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön ja sijaitsee Sastamalassa läntisellä Pirkanmaalla. Pinta-alaltaan järvi on 4,87 km². Liekovesi on matalahko läpivirtausjärvi, jonka keskisyvyys 2,2 metriä ja suurin syvyys 11 metriä. Liekoveden alapuolelta vesistö virtaa Kokemäenjokena Huittisten, Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan ja Ulvilan kautta Poriin, missä se laskee Pihlavanlahden kautta edelleen Selkämereen. Liekoveden yläpuolella vesistössä on Rautavesi, joka virtaa lyhyen Vammaskosken kautta Liekoveteen. Lisäksi Vaunujoki tuo pohjoisesta vettä muun muassa Sastamalan Joutsijärvestä, Miekkajärvestä, Kyynäsjärvestä sekä Pikku- ja Isolattiojärvistä, ja Pasurinoja etelästä Ylistenjärvestä.

Liekovettä on säännöstelty vuodesta 1957 alkaen.

Tarut ja tositarinat

Järven nimi viittaa ehkä seudun tukinuittohistoriaan, sillä "lieko" tarkoittanee seudun murteissa kauan järven pohjassa tai suossa vettynyttä uppotukkia.