Pyhäjärvi (16.003.1.001)
Pyhäjärvi on keskikokoinen järvi Koskenkylänjoki (16) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
-Pyykkiniekan_uimaranta-ObsIMG-202506061433-1749209702568.png)
Pyhäjärvi (16.003.1.001)/Pyykkiniekan uimaranta
3. kesäkuu 2025 14:30
Järven erityispiirteet
Tämä Artjärven Pyhäjärvenä tunnettu järvi sijaitsee Orimattilan kaupungin ja Lapinjärven kunnan alueella, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnissa. Vesistö on Koskenkylänjoki. Järven ala on 13,0 km² – Suomen Pyhäjärvien suuruustilastossa tällä irtoaa 8. sija.
Artjärven Pyhäjärvi oli pitkään järviemme keskisyvyystilaston ykkönen: 20,8 metriä. Syvyyskartoitusten jatkuessa sen ohitti vuonna 2000 Ruokolahdella sijaitseva Suuri Jukajärvi, 23,0 metriä. Maksimisyvyystilastossa Artjärven Pyhäjärven lukema, 68 m, antaa sijan 15. Tämä järvi ulottuu syvemmälle merenpinnan alapuolelle kuin mikään muu Suomen järvi, 28 metriin. Merenpinnan alapuolinen vesitilavuus, runsaat 20 milj. m3, on puolestaan toiseksi suurin Lohjanjärven (85 milj. m3) jälkeen.
Art-Pyhän valuma-alue on järvi mukaan lukien 460 km². Valuma-alueella on myös kolme muuta suurehkoa järveä, Villikkalanjärvi, Säyhtee ja Sääskjärvi.
Art-Pyhän vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1953. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 39,98 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 113 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 41,56 m (toukokuussa 1966) ja alin N60+ 39,49 m (lokakuussa 1975), joten äärivaihtelu on ollut 207 cm.
Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot
Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1970–1990. Havainnot tehtiin jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,7, heinäkuussa 18,8 ja elokuussa 17,9 astetta.
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on vuosilta 1954–1994. Varhaisin jäätyminen on ollut 26. marraskuuta 1955, myöhäisin 24. tammikuuta 1973. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 6. huhtikuuta 1990 ja 19. toukokuuta 1981.
Nykytila ja suojelu
Pyhäjärveen kohdistuu Villikkalanjärven, Säyhteen ja Säyhteenjoen kautta ravinnekuormitusta, joka on enimmäkseen maatalouden hajakuormaa. Kunnan jätevedenpuhdistamolta tulevat puhdistetut jätevedet laskivat aiemmin Säyhteenjoen kautta Pyhäjärveen, mutta nykyisin jätevedet johdetaan Orimattilaan.
Pyhäjärven vesi on runsasravinteista ja saven samentamaa. Syvyytensä vuoksi Pyhäjärvi on kesäaikana voimakkaasti kerrostunut lämpimään päällysveteen ja kylmempään alusveteen. Vesi sekoittuu vasta myöhään syksyllä ja järvi jäätyy yleensä joulun aikaan. Järven syvänne on laaja ja sen vesitilavuus suuri. Sen ansiosta syvänteen alusvesi ei yleensä kärsi vakavasta hapenpuutteesta kevättalvella ja loppukesällä.
Pyhäjärvi on rehevä, sillä kokonaisfosforin pitoisuus päällysvedessä on on loppukesällä yleensä 30-40 µg/l. Loppukesällä 2010 pitoisuus oli varsin korkea 61 µg/l. Kokonaisfosforipitoisuudessa on nähtävissä nouseva suuntaus. Päällysvedessä on usein keski- ja loppukesällä melko runsaasti levää.
Vedessä on lisäksi melko runsaasti rautaa. Veden puskurikyky on erinomainen, kuten yleensäkin järvillä, joiden valuma-alueella on runsaasti peltomaata.
Järven vesitilavuus on suuri, joten happea riittää yleensä läpi vuoden koko vesipatsaassa myös alusvedessä. Liuenneen hapen määrä on järvissä pienimmillään lopputalvella ja loppukesällä mutta Pyhäjärven alusveteen ei silloinkaan yleensä kehity vakavaa hapenpuutetta. Pyhäjärven vesi on ajoittain voimakkaasti saven samentamaa. Samennuksen voimakkuuteen vaikuttavat vuodenaika ja säätila, sillä mitä enemmän sataa, sitä enemmän saviainesta huuhtoutuu järveen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Pyhäjärvessä esiintyy 15 kalalajia. Runsaimpia saalislajeja ovat särkikalat, erityisesti lahna, särki ja suutari. Särkikalakannat ovat kasvaneet järven rehevöitymisen myötä. Tärkeimmät talouskalat ovat kuha ja hauki. Pyhäjärvessä tavataan myös jokirapua, mutta rapukanta on ollut hyvin heikko viime vuosina. Kaikki Artjärven järvet ovat kärsineet raputuhoista.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven itäpäässä on yleinen uimaranta ja veneenlaskupaikka. Järven länsiosa on syvintä aluetta ja sitä reunustaa mahtavat kalliot. Tornikalliolla sijaitsee Unescon maailmanperintökohde Struven ketjun mittauspiste, josta avautuu upeat näkymät. Paikalle johtaa opasteet järven toiselta yleiseltä uimarannalta aivan Tornikallion alapuolelta.
