Vanajavesi (yhd.)
Vanajavesi on suuri järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä ja välttävä. Vanajavesi on Kanta-Hämeen maakuntajärvi.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
-Mattisenlahti-ObsALG-202307300834-64c5f66959c84.png)
Järven erityispiirteet
Vanajavesi on nimikkoreittinsä keskusjärvi Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa. Järven pääosan muodostaa iso ja avoin Vanajanselkä, jonka saarijakso ja vanha kolmostie erottaa läntisestä Rauttunselästä. Lisäksi Vanajaveteen kuuluu noin 25 km pituinen, lähes jokimainen lahti, joka ulottuu Hämeenlinnan läpi Janakkalan rajalle saakka, jossa siihen laskee Hiidenjoki.
Valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 8641 km², josta järviä 14,1 %. Längelmäveden-Hauhon reitti muodostaa valuma-alueesta yli puolet, 4450 km². Muita järveen laskevia vesistöjä ovat Hiidenjoki (2192 km²), Tarpianjoki (774 km²) ja Oikolanjoki (136 km²).
Vanajavedessä on 387 saarta, niistä ylivoimaisesti suurin on itärannalla sijaitseva Retulansaari, 200 ha.
Säännöstely
Vanajavettä on säännöstelty vuodesta 1962 lähtien. Säännöstelyluvanhaltija on Pirkanmaan ELY, joka Vanajaveden osalta myös vastaa säännöstelyn käytännön toteutuksesta. Säännöstely toteutetaan Lempäälässä Herralanvirran säännöstelypadolla. Suoraa voimataloudellista merkitystä säännöstelyllä ei ole. Herralanvirran padon lisäksi vettä juoksutetaan tarvittaessa Lempäälän kanavan kautta. Kanavan käyttö vaihtelee vuosittain ollen tavallisesti yhteensä joitakin kuukausia. Suurin sallittu juoksutus Vanajavedestä yhteensä on 180 m3/s. Tulvatilanteissa tästä voidaan tietyin ehdoin poiketa.
Vanajaveden suurin säännöstelyväli on 1,8 m ja suurin säännöstelytilavuus 343 milj.m3. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana, kuin lupaehdot sallisivat.
Säännöstely on aiheuttanut Vanajavedellä sekä ylimpien vedenkorkeuksien että keskivedenkorkeuden laskun eli Vanajaveden säännöstelyn aloituksen voidaan sanoa olleen järven lasku. Talven aikana vedenkorkeus alenee selvästi enemmän säännösteltynä kuin luonnontilassa.
Tulvakorkeudet ovat merkittävästi alentuneet, ja tämän myötä tulvavahingot ovat vähentyneet. Vedenkorkeuden vaihtelu on kesäaikana selvästi luonnontilaista pienempää, joten virkistyskäyttökelpoisuus on tältä osin parantunut. Kaiken kaikkiaan vedenkorkeuden vaihtelu on säännönmukaistunut ja vedenkorkeuserot vuosien välillä ovat pienemmät kuin ennen säännöstelyä.
| Säännöstelty ajanjakso 1962-2008 | |
|---|---|
| Vanajaveden keskimääräinen lähtövirtaama vv. 1962-2008 | 70 m3/s |
| Vanajaveden pienin lähtövirtaama vv. 1962-2008 | 13 m3/s |
| Vanajaveden suurin lähtövirtaama vv. 1962-2008 | 229 m3/s |
| Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1962-2008 | NN+ 79,13 m |
| Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1962-2008 | NN+ 79,41 m |
| Vanajaveden alin vedenkorkeus vv. 1962-2008 | NN+ 78,08 m |
| Vanajaveden ylin vedenkorkeus vv. 1962-2008 | NN+ 79,67 m |
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008 | 1,11 m |
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008 | 0,57 m (v. 2008) |
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008 | 1,53 m (v. 1981) |
| Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911-1961 | |
| Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus vv.1911-1961 | NN+ 79,36 m |
| Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv.1911-1961 | NN+ 79,51 m |
| Vanajaveden alin vedenkorkeus vv. 1911-1961 | NN+ 78,36 m |
| Vanajaveden ylin vedenkorkeus vv. 1911-1961 | NN+ 80,69m |
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1911-1961 | 1,21 m |
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1911-1961 | 0,51 m (v. 1940) |
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1911-1961 | 1,97 m (v. 1951) |
Vedenkorkeus ja virtaama
Tulvavahinkojen vähentämiseksi Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla töitä jatkettiin useaan otteeseen. Perkausten seurauksena järven pinta laski noin kaksi metriä.
Vanajaveden vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1870 alkaen. SYKEn vedenkorkeusasteikot sijaitsevat Hämeenlinnassa (YKJ 6768077, 3363361) ja Konhonselällä (YKJ 6790891, 3333864). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+79,48 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 118 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+81,50 m (kesällä 1899) ja alin N60+78,27 m (kevättalvella 1981), joten äärivaihtelu on ollut 323 cm.
Vanajavesi laskee Kuokkalankosken kautta Pyhäjärveen Lempäälässä. Vanajavedestä Pyhäjärveen johtaa myös Lempäälän kanava. Vanajan lähtövirtaamia (koski+kanava) on SYKEn rekisterissä vuodesta 1962. Keskivirtaama on ollut 70 m3/s, keskiylivirtaama 153 m3/s ja keskialivirtaama 31 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 229 m3/s (tammikuussa 1975) ja 13,0 m3/s (keväällä 2003).
Jäähavainnot
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen. Ne päättyivät talvena 1996–1997 vedenkorkeushavaintojen automatisoinnin jälkeen. Havaintopaikan näköpiiri käsittää Hämeenlinnan edustalla olevan Vanajaveden salmiosuuden. Havaintosarjassa on epävarmuutta siltä osin, koskevatko havainnot kunakin vuonna Hämeenlinnan edustan virtapaikkaa vai kaukaisempaa Vanajanselkää. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Häme-Wiki: Vanajavesi (hamewiki.fi)
- Wikipedia: Vanajavesi (wikipedia.org)
