Rauhajärvi (14.931.1.002)

66 870 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Rauhajärvi
• Järvinumero: 14.931.1.002
• Vesistöalue: Rauhajärven alue (14.931)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 1 127,03 ha
• Syvyys:
• Keskisyvyys:
• Tilavuus:
• Rantaviiva: 66,87 km66 870 m <br />
• Korkeustaso: 100,1 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Mikkeli
• Maakunta: Etelä-Savon maakunta
• ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Rauhajärvi (vesi.fi)

Kuvat

Rauhajärvi (14.931.1.002)/­Läsäkoski

Niskakoski

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Rauhasalmen kautta Kyyvesi laskee Rauhajärveen, joka on matala humusjärvi ja sen kokonaissyvyys on 6 metriä. Rauhajärven pinta-ala on noin 11,27 km2 ja rantaviivan pituus 67 km. Rauhajärvi purkaa vetensä Puulaan Läsäkosken kanavan kautta Puulaan. Rauhajärven valuma-alueen koko Läsäkoskella on 1505 km2 ja järvisyys 16,7 %. Kyyveden ja Rauhajärven lasku-uomia on perattu 1800-luvulla. Tällöin järvien vedenpintoja laskettiin noin 1,8 metriä. Virkistyskäyttöön veden laatu on melko hyvä.

Nykytila

Viimeisin vedenlaatu tutkimus Rauhajärvellä on tehty 9.9.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, lehtivihreä, sameus ja väriluku olivat hyvät. Kokonaisfosfori oli erinomainen ja happamuus(pH) oli 7,12. Hapenkyllästysaste oli 90 %. Vuoden 2009 talvella otetuissa sameus ja kokonaisfosfori olivat erinomaiset, mutta hapen kyllästysaste oli laskenut välttävään 60 %:iin. Alusvedessä esiintyi hapettomuutta, kun näytteet on otettu 5 metristä. Vuonna 2012 Rauhajärven ojien länsiosasta (350-352) otetuista vesinäytteistä, happamuusarvot olivat matalat välillä 4,0-5,84.

Elokuussa 2011 tehdyissä vesistötutkimuksissa Rauhajärven happitilanne todettiin hyväksi. Happikylläisyydeksi mitattiin jopa pohjan lähellä (5 m) 84%. Ravinnepitoisuudet viittasivat lievästi rehevöityneeseen vesistöön. Hygieeniselta tasoltaan sekä virkistyskäyttöominaisuuksiltaan Rauhajärvi luokiteltiin melko hyväksi. ELY:n toimesta Rauhajärven tilaa on tutkittu myös 1980-luvulla ja uusimpiin tuloksiin verrattuna veden laadussa ei ole havaittu tapahtuneen merkittävää muutosta. (Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, 2012)

Tarut ja tositarinat

Kangasniemen kunnallislehdessä oleva artikkeli: "Huolestuttavinta on itäisen Puulan ja sen latvavesien kuten Läsänkosken ja Rauhajärven likaantuminen. Itäisen Puulan asukkaat ovat jo muutaman vuosikymmenen ajan havainneet, miten kirkkaana ja läpinäkyvänä välkehtinyt vesi on muuttunut tummaksi ja järven pohja limoittuneeksi. Läsänkosken ja Rauhajärven veden laatu on silmin nähden huonontunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Puulan Vuojaselälle virtaa Kyyvedeltä, Rauhajärven ja Läsänkosken kautta turpeen kyllästämää vettä. Läsänkosken vesi on kaksi kertaa tummenpaa kuin Puulan pääaltaan vesi ja tummuus jatkuu ainakin Vuojaselälle asti. On epätodennäköistä, että veden tummuminen Läsänkoskella olisi peräisin ainoastaan turvesoilta."

Aiheesta muualla

Ympäristö.fi - palvelun tuottamaa dataa kohteen havaintoasemalta Vesistöennuste - Rauhajärvi

Lähteet

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, 2012 - Mikkelin kaupungin julkaisuja 2012. Mikkelin seudun vesistötutkimukset vuosina 2010 ja 2011. www-julkaisu, http://www2.mikkeli.fi/en/liitteet/02_palvelut/03_ymparisto/13_ymparistonsuojelu/vesistotutkimukset_2010_2011.pdf Ei päivitystietoa. Luettu 30.7.2014.

Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta), Kangasniemen kunnallislehti 19.4.2012, Kyyveden pohjapato/ Yleissuunnitelma 2011 Mikkeli ja Kangasniemi, Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet 2009.