Kirkkojärvi (35.729.1.004)
Kirkkojärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Järven erityispiirteet
Kirkkojärvi sijaitsee Kangasalan kaupungista 13km itään Sahalahden taajaman eteläpuolella. Järvellä on pinta-alaa 2,5km² ja syvyyttä 20m. Järvi laskee Längelmäveteen Myllyojan kautta. Järven valuma-alue on kooltaan 36,5km² ja koostuu pääosin pelloista ja haja-asutuksesta.
Järven vesi on lievästi sameaa, mutta kuitenkin lähes väritöntä. Järven vedessä ei ole merkittävästi humusta. Järvi on fosforipitoisuuksien mukaan lievästi rehevä. Sisäisestä kuormituksesta ei ole kuitenkaan näkynyt merkkejä.
Nykytila ja suojelu
Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä 62 kertaa vuosina 1962-2014. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.
Mittauksista 39 tehtiin Hullonkärjestä 400m luoteeseen ikavälillä 1962-2012. Ensimmäisiltä mittausvuosilta ei ole esimerkiksi kokonaisfosforia mitattu. Syvyyttä mittauskohdassa on 20m. Näkösyvyys tällä mittauspaikalla on ollut keskimäärin 2,1m.
Tuloksien mukaan keskimääräinen hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 81,7% ja 19m syvyydessä 18,5%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 28µg/l ja alusvedessä 36µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli 944µg/l ja alusvedessä 1331µg/l.
Mittauksista 19 tehtiin järven eteläosassa kapeimmassa kohtaa noin 850m järven kaakkoispäädystä luoteeseen. Mittaukset suoritettiin aikavälillä 1964-2001. Mittauspaikalla on noin 11m syvää. Näkösyvyys oli mittauksissa noin 1,7m.
Tässä järven osassa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 84% ja alusvedessä 24%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 41µg/l ja alusvedessä 29µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli vastaavasti 1010µg/l ja 1397µg/l.
Lisäksi 17 mittausta tehtiin järven pohjoisosassa noin 250m Selkäsaaresta itään. Tällä paikalla mittaukset ajoittuvat vuosiin 1962-1976. On myös kaksi muuta mittauspaikkaa joissa otettiin vain muutama näyte. Nämäkin näytteet ovat vanhoja, joten niistä ei näe kuinka kehitys nykyvuosiin on kulunut.
Järveen joutui aiemmin haja-asutuksen, Saarioisten paikallisen tehtaan sekä Pakkalan Osuusmeijerin jätevesiä. Nykyään vedet johdetaan Sahalahden jätevedenpuhdistamon kautta Myllyojaan ja Längelmäveteen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvessä on todettu lähes säännöllisesti ulosteperäisiä bakteereja, jotka heikentävät veden hygieenistä laatua. Uimisen kannalta vesi on kuitenkin hyvää. Yleisesti järvi soveltuu virkityskäyttöön hyvin.
