Panssarilevät eli dinoflagellaatit (Dinophyceae) ovat pääasiassa yksittäisinä soluina eläviä yksisoluisia, kaksisiimaisia leviä. Ne muodostavat suuren osan valtamerien kasviplanktonista. Mereisiä lajeja on noin 1700, makean veden lajeja noin 200. Itämeressä on noin 140-150 panssarilevälajia.
Rakenne
Panssarilevien solukoko vaihtelee 0,002-0,2 mm välillä. Soluseinä on joillakin lajeilla monikerroksinen, usein vahvojen selluloosalaattojen peittämä panssari, mistä johtuu luokan nimi. Joillakin lajeilla on panssarin päällä myös pieniä, vain elektronimikroskoopissa näkyviä orgaanisia suomuja. Solujen muoto vaihtelee, mutta tyypillistä on panssarin kaksiosaisuus. Solua kiertää poikittainen siimauurre, joka jakaa solun yläosaan ja alaosaan, ja pitkittäinen siimauurre ainakin solun alaosassa.
Panssarilevien suurikokoinen tuma poikkeaa kaikkien muiden eliöiden tumasta siinä suhteessa, että kromosomit pysyvät tiivistyneinä kaikissa tuman jakautumisvaiheissa. Autotrofisten eli omavaraisten (yhteyttävien) panssarilevien kloroplasteissa on a- ja c2-klorofyllejä ja karotenoideja, jotka värjäävät solut ruskeiksi tai vihreänruskeiksi. Suuri osa lajeista on osin tai täysin heterotrofeja eli toisenvaraisia (eivät yhteytä).
Panssarilevät Itämeressä
Panssarileviä on Itämeressä ympäri vuoden. Tietyt lajit esiintyvät merijään onteloissa ja avannoissa kukintatiheyksinä ja vapaassa vedessä ne muodostavat suuren osan Itämeren kevätkukinnasta. Panssarilevien osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut etenkin rannikonläheisissä vesissä.
Tyypillisiä kevätkukinnan lajeja ovat soluketjuja muodostava laji Peridiniella catenata, ja valomikroskopiasssa hankalasti määritettävä lajikompleksi Scrippsiella hangoei/Biecheleria baltica/Gymnodinium corollarium. Kevätkukinnan jälkeen runsastuvat yhteyttävät lajit (Protoperidinium spp., Gymnodiniales spp.).
Valtamerissä myrkyllisiä tai muuten haitallisia kukintoja muodostavista 70-80 lajista noin 25 esiintyy lähinnä lämpimän veden aikana, esimerkiksi kolme Dinophysis-suvun lajia. Tuulisina kesinä veden kumpuamisen yhteydessä voi Heterocapsa triquetra -laji värjätä veden etenkin saaristossa. Loppukesällä usein runsastuu tulokaslaji Prorocentrum minimumi, joka on kolmessa vuosikymmenessä levinnyt Tanskan salmista Suomenlahdelle.
Tutkimus
Panssarilevien haitallisten kukintojen yleistyttyä maailmanlaajuisesti on tämän leväryhmän tutkimukseen panostettu vahvasti. Panssarilevien taksonomia on muuttumassa suuresti geenisekvenssien käytön yleistyttyä luokittelussa. Viime vuosikymmenen aikana on esimerkiksi kuvattu satakunta uutta lajia.
Aiheesta muualla
- Panssarilevät (Wikipedia)
- Panssarilevät (LuontoPortti)
