Lajimäärän suhde veden suolaisuuteen.
Itämeren eliöt - kasvit ja eläimet - elävät rankkaa elämää äärirajoilla. Lajien määrä on pieni, koska vähäsuolainen murtovesi ja alhainen lämpötila ovat useimmille eliöille liian vaativa yhdistelmä.
Itämeressä elää sekä mereisiä että makean veden eliölajeja, mutta vain muutama varsinainen murtovesilaji.
Pääosa eliöistä on kotoisin makeista vesistä tai valtameristä. Niiden on joko siedettävä Itämeren suolapitoisuutta tai säädeltävä kudotensa suolamäärää poistamalla tai lisäämällä suolaa, mikä kuluttaa energiaa.
Vaativien luonnonolojen vuoksi Itämeren eläimet ovat pienikokoisia.
Itämeri on geologisesti nuori ja suolaisuus on ollut lähellä nykytasoa vain muutamia tuhansia vuosia, joten tänne ei ole ehtinyt kehittyä varsinaista omaa lajistoa.
Itämerestä puuttuvat valtamerissä tavattavat elinympäristöt, vuorovesivyöhyke ja syvät pohjat, mikä osaltaan vähentää lajimäärää.
Lajien kokonaismäärä pienenee siirryttäessä eteläiseltä Itämereltä pohjoiseen; mereisten lajien määrä vähenee ja makean veden lajien määrä kasvaa. Suolattoman veden lajeja on runsaiten jokisuistoissa ja lahtien pohjukoissa.
Itämeren nykylajisto kertoo meren historiasta: muutama laji jäi jo jääkauden jälkeisestä kylmästä Baltian jääjärvestä, mutta suurin osa on perua jääjärveä seuranneista vaiheista.
Vaikka kasvi- ja eläinlajien määrä Itämeressä on alhainen, kunkin lajin yksilömäärät voivat olla korkeita.
Vähälajinen Itämeri on herkkä lajistomuutoksille.
Itämeren alhainen lajimäärä on etu uusille tulokaslajeille.
Silminnähtävien (makroskooppisten) eläinlajien määrä eri alueilla:
| Alue | lajimäärä | pintaveden suolaisuus
promilleina |
|---|---|---|
| Pohjanlahti | 50 | 5 |
| Suomenlahti | 100 | 7 |
| Varsinaisen Itämeren keskiosa | 80 | 7-8 |
| Bornholmin allas | 150 | 8 |
| Tanskan salmet | 450 | 17 |
| Kattegat | 850 | 20 |
| Skagerrak | 1150 | 32 |
| Pohjanmeri | 1500 | 35 |
| Esimerkki | Esimerkki | Esimerkki |
