Kallavesi (yhd.)/
Kallaveden tasossa olevien järvien säännöstely
| Kallavesi | |
|---|---|
| Säännöstelyn aloitus | 1972 |
| Säännöstelyn tavoitteet | Vesiliikenne, tulvasuojelu |
| Säännöstelyn luvanhaltija | Pohjois-Savon ELY |
| Säännöstelyväli | 1,10 m |
| Säännöstelyn tavoitteellinen yläraja | NN +82,00 m |
| Säännöstelyn alaraja | NN +80,90 m |
| Säännöstelyn alaraja laivaliikennekaudella 1.5.-10.12. | NN +81,25 m |
Kallaveden tasossa olevein järvien säännöstely aloitettiin vuonna 1972. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Säännöstelyn päätavoite on vesiliikenteen olosuhteiden parantaminen alimpia vedenkorkeuksia nostamalla. Toinen tavoite on tulvavahinkojen vähentäminen tavanomaista suurempia tulvia alentamalla.
Kallaveden vedenkorkeudelle on määrätty kiinteä alaraja (NN + 80,90 m). Ehdotonta ylärajaa ei ole, mutta säännöstelyluvan mukaisilla ennakkojuoksutuksilla pyritään estämään vedenkorkeuden nousu tavoitteellisen ylärajan (NN + 82,00 m) yläpuolelle. Laivaliikennekaudella (1.5. - 10.12.) vedenkorkeus ei yleensä saa alittaa korkeutta 81,25 m.
Kallavettä säännöstellään Naapuskosken säännöstelypadolla ja tarvittaessa myös Konnuksen kanavalla. Kallavesi purkautuu kahta eri reittiä. Pääosa vesistä purkautuu Konnuksen ja Naapuskosken kautta Unnukkaan. Noin kolmasosa purkautuu Karvionkosken kautta Kermajärveen Heinäveden reitille. Peräti 70 -90 % Kallavedestä lähtevistä vesistä purkautuu luonnonkoskien kautta.
Säännöstelyn vaikutusalue
Kallaveden säännöstely vaikuttaa kaikkiin Kallaveden tasossa oleviin järvialtaisiin, joita ovat Juurusvesi-Akonvesi, Riistavesi, Suvasvesi ja Varisvesi. Myös Maaninkajärvi on pääosan vuotta samassa tasossa Kallaveden kanssa, mutta tulva-aikana vedenpintojen ero Maaninkajärven ja Kallaveden välillä voi kasvaa jopa useaan kymmeneen senttimetriin.
Säännöstelyn vaikutukset vedenkorkeuksiin
Kallaveden säännöstely on lievää. Säännösteltyjen ja luonnonmukaisten vedenkorkeuksien välinen ero on vain noin 8 cm. Säännöstelyä enemmän Kallaveden vedenkorkeuteen vaikuttavatkin vesiolosuhteet. Esimerkiksi märkinä keväinä tulvavahinkoraja on ajoittain ylitetty ja toisaalta kuivina kesinä vesiliikenteen alaraja on alittunut. Ilman säännöstelyä tulvakorkeudet olisivat kuitenkin olleet suuremmat ja alarajan alituksia olisi sattunut useammin. Säännöstely on pienentänyt Kallaveden vedenkorkeuden vaihtelua noin 30 cm.
Kallaveden vedenkorkeuksista on havaintoja vuodesta 1864. Sekä ylin että alin vedenkorkeushavainto on tehty ennen säännöstelyn aloittamista. Korkein tiedossa oleva tulva sattui vuonna 1899. Tämä ns. valapaton tulva nosti Kallaveden vedenkorkeuden yli metrin keskimääräistä tulvakorkeutta ylemmäksi tasoon NN + 83,08 m. Havaintojakson kuivimmat vuodet ajoittuvat sotavuosiin 1941 - 1942, jolloin Kallavesi laski alimmillaan liki puoli metriä nykyistä laivaliikennerajaa alemmaksi korkeuteen NN + 80,79 m.
Kallaveden säännöstelyn tarkistaminen
Itä-Suomen aluehallintovirasto muutti 26.6.2012 antamallaan päätöksellä Kallaveden säännöstelyn lupamääräyksiä. Lupamääräysten tarkistamisen tarkoituksena on nostaa Kallaveden alimmat vedenkorkeudet vesiliikennettä ja virkistyskäyttöä nykyistä paremmin tyydyttävälle tasolle. Alivedenkorkeuksien nostamiseksi rakennetaan Kallaveden luonnonkoskiin, Leppävirralla sijaitsevaan Konnuskoskeen ja Heinävedellä sijaitsevaan Karvionkoskeen, pohjapatomaiset kiveykset. Kallaveden padotus- ja juoksutussääntöön on myös tehty muutoksia.
Pohjapatojen rakentaminen ajoittuu vuosille 2015 – 2016. Hankkeen kustannusarvio on noin 850 000 euroa. Uuden luvan mukaista padotus- ja juoksutusohjetta aletaan noudattaa, kun padot ovat valmiit. Hankkeen vaikutuksesta Kallaveden alimmat vedenkorkeudet nousevat noin 10 cm ja keskivedenkorkeus noin 5 cm. Hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa.
