Tervalampi (21.094.1.003)
Tervalampi on pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä.
Järvi ympäristöineen
Tervalampi on pieni ja matala (pinta-ala 2,9 ha ja suurin syvyys noin 2,5 m) Uudenmaan maakunnan pohjoisimmissa osissa Hyvinkäällä, lähellä Mäntsälän rajaa, sijaitseva erittäin runsashumuksinen järvi. Muodoltaan pitkänomaisen lammen valuma-alue (585 ha) on suurimmaksi osaksi ojitettua suota ja suuri verrattuna lampeen. Tervalampeen vedet tulevat Kivilamminojasta sekä Tervalamminsuolta puron ja suo-ojien kautta. Tervalammin länsi- ja eteläpuolella sijaitsevasta Tervalamminsuosta lähes puolet kuuluu Tervalammin valuma-alueeseen. Valuma-alueeseen kuuluu myös Mäntsälän puolelta löytyvä hieno luontokohde, Natura2000-verkostoon kuuluva Kivilamminsuo. Tervalammen pohjoiskärjestä vedet laskevat Tervalamminojaa pitkin lammen pohjoispuolella sijaitsevaan Sykäriin.
Tervalampi on hyvin tyypillinen lammen/järven nimi Suomessa. Yli hehtaarin kokoisia samannimisiä lampia/järviä on 133 ja tällä päästään 12. sijalle Suomen yleisimpien järvien nimilistalla.
Veden laatu
Tervalammen veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen, alkuun kolmen vuoden välein ja vuodesta 2011 eteenpäin kuuden vuoden välein, osana Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmaa. Tätä ennen järvestä on otettu vain muutamia satunnaisia vesinäytteitä 1980- ja 1990-luvuilla.
Seurantaohjelman havaintopaikka on suunnilleen järven keskiosassa, jossa kokonaissyvyyttä on noin kaksi metriä. Näytteenottosyvyys on ollut metri.
Tervalammen erittäin tummanruskea väri heikentää lammen virkistyskäyttöä. Väriluku, joka on yksi humuspitoisuutta kuvaavista tekijöistä, on ollut yli kaksi kertaa korkeampi kuin Sykärillä vaihdellen 260–700 mg Pt/l välillä. Näkösyvyyttä on ollut vain 10–40 cm ja kemiallinen hapen kulutus on ollut noin 50 mg/l. Nämä kuvastavat myös korkeaa humuspitoisuutta. Kokonaisfosfori- ja klorofylli-a pitoisuudet ovat olleet rehevän järven tasolla ja hieman korkeammat kuin Sykärillä. Sekä kesällä että talvella happipitoisuus on usein ollut jonkin verran heikentynyt. Hapen kyllästysvajausta on ollut 30–70 %. Rautapitoisuudet ovat olleet erittäin korkeita (keskiarvo 3700 µg/l). Rautaa sitoutuu humukseen hapellisissa oloissa ja vapautuu hapettomissa oloissa. Voidaan olettaa, että Tervalampi kärsii ainakin talvella hapettomuudesta pohjan lähellä, jolloin rautaa vapautuu vesipatsaaseen. Fosforin lisäksi toinen tärkeä ravinne, typpi, on ollut humusvesille tyypillisellä tasolla (n. 1000 µg/l). Lammen hygieeninen laatu on ollut hyvä.
Talven ja kesän väriluku Tervalammella ja Sykärillä vuosina 2005-14. Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l.
Kesän klorofylli a- ja kokonaisfosforipitoisuudet Sykärillä ja Tervalammella vuosina 2005-14. Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne ja siten rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l. Klorofylli-a kuvastaa kasviplanktonin määrää vedessä. Karuissa järvissä klorofylli-a-pitoisuus on 4–10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
Vesiluonto
Kasviplankton
Tervalammen ainoassa kasviplanktonnäytteessä vuodelta 2011 kokonaisbiomassa oli korkea (5,9 g/m3). Tästä kolmanneksen muodosti limalevä (Gonyostomum semen). Haitallisia sinileviä ei ollut.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus
Lammen rannalla oleva asutus on keskittynyt itärannalle, Tervalammintien varteen. Asuinrakennuksia on noin 20, joista suurin osa on vapaa-ajan asuntoja.
Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta pienen lammen tila ei heikenny tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.
Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Opas jätevesien maailmaan -nettisivuilta, kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.
