Hirvijärvi (21.033.1.009)
Hirvijärvi on pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
-Havaintopaikka_1-ObsIMG-202107121756-60ec5989dbe9b.png)
Järvi ja sen ympäristö
Vantaanjoen vesistöalueen länsiosien moreeni- ja hiekkamaiden järvet, kuten Hirvijärvi, ovat yleensä kirkasvetisiä ja niukkaravinteisia. Hämeen ELY-keskuksen toimialueella pääosin Riihimäellä, osin Hyvinkäällä ja Lopella, sijaitseva Hirvijärvi on noin 430 hehtaarin laajuinen melko kirkasvetinen ja hyväkuntoinen järvi. Valuma-alueen koko on noin 27 km2, ja kokonaisrantaviivaa järvelle kertyy noin 17 km.
Hirvijärvi on syvin Vantaanjoen vesistöalueen järvistä. Vuonna 2007 järvellä tehdyssä syvyyskartoituksessa järven syvimmäksi kohdaksi löydettiin 29,6 metriä. Hirvijärven keskisyvyys on 14 metriä.
Hirvijärvestä vedet laskevat padon kautta ensin Vatsianjärveen ja edelleen Suolijärveen. Järviä on säännöstelty 1960-luvulta saakka Helsingin vedenhankintaan liittyen (ks. Vesistön käyttö).
Veden laatu
Hirvijärven veden laatua seurataan osana Hyvinkään ja Riihimäen pintavesien seurantaa kolmen vuoden välein, seuraavaksi 2015. Lisäksi järvi on mukana Hämeen ELY-keskuksen seurantaverkostossa. Vesinäytteet on otettu keskisyvänteen havaintopaikalta, jossa syvyyttä on ollut 25 metriä. Hirvijärvi on tyypiltään Pieni ja keskikokoinen vähähumuksinen järvi (Vh), jonka ekologinen tila on erinomainen. Järven väriarvo, 30-40 mg Pt/l, on juuri ja juuri humusjärvien puolella, mutta näkösyvyys on ajoittain yli 3 metriä. Järven lähivaluma-alueella on ojitettuja soita, jotka nostavat väriarvoa luontaisesta.
Uusimmassa vesistön tila-arvion perusteella Hirvijärven ekologinen luokka on hyvä. Lasku-uoman pato on jonkinlainen vaelluseste kaloille, mutta järven oma kalasto on erinomainen. Järvessä ajoittain esiintyvät sinilevät eli syanobakteerit rajoittavat hieman virkistyskäyttöä, mutta levänäytteiden perusteella leväbiomassat ovat olleet silti vähäisiä.
Hirvijärven ravinnetaso on vuosittain pysytellyt melko tasaisena ja karulle järvelle ominaisella tasolla ja vedenlaatu on muutenkin erinomainen. Hirvijärven kokonaisfosforipitoisuus oli elokuun lopussa 2011 karuille järville tyypillinen 6 µg/l, mutta vedessä olevan levän määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus lievästi rehevien järvien tasolla. Levän runsaus voi kuitenkin vaihdella nopeasti ympäristöolosuhteiden muuttuessa, joten yksi mittaustulos kesän aikana ei anna luotettavaa kuvaa järven rehevyystasosta.
Hirvijärven syvänne ei kärsi hapenpuutteesta lopputalvella tai -kesällä, vaikka hapen pitoisuus väheneekin kesän ja talven loppua kohti. Hapenvajaus kuitenkin täydentyy syys- ja kevättäykierron hapettaessa koko vesimassan. Elokuun 2011 loppupuolella syvänteen alusvedestä oli happea 44 % jäljellä.
Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä ja vesi lievästi humuspitoista.
Vesiluonto
Hirvijärven erikoisuus on järven pohjalla kasvava sinilevä, Nostoc zetterstedtii. Levä muodostaa sinivihreitä, hiukan lakan tai vadelman marjaa muistuttavia poimuisia yhdyskuntia, joita ympäröi hyytelömäinen aine. Laji kasvaa hyvin hapettuneilla sorapohjilla ja yleensä niin syvällä, ettei sitä huomata, ellei se jostain syystä irtoa pohjalta. Silloin se nousee ajelehtimaan veden pinnalle ja mahdollisesti ajautuu rannalle.
Nostoc zetterstedtii kasvaa vain hyväkuntoisissa, karuissa järvissä. Sen esiintyminen Hirvijärvessä kertoo järven hyvästä tilasta, joten jos levää ajautuu joskus rantaan, ei ole syytä huoleen, vaan tyytyväisyyteen. Sen sijaan lajin katoaminen järvestä olisi huono merkki. Nostoc zetterstedtii lienee harvinainen, sillä sitä on tavattu Suomessa vain kahdesta järvestä Hirvijärven lisäksi. Lajin esiintymiä ei kuitenkaan ole koskaan systemaattisesti kartoitettu.
Kasviplankton
Elokuussa järven päällysvedessä, vesisyvyydessä 0-2 metriä, levätuotantoa kuvaavat klorofylli a-pitoisuudet ovat olleet seurantakertoina 6-9 µg/l eli lievästi rehevän järven tasoa. Hirvijärvessä on todettu useina kesinä sinilevää sekä rantavesissä että selkävesillä. Leväseurannan tulosten perusteella levien määrä on ollut ajoittain runsasta viime kesinä.
Järven kasviplanktonin koostumusta on tutkittu vuonna touko-syyskuussa 2007 kuukausittain sekä elokuussa 2009 ja kesä- ja elokuussa 2011. Näytteissä levätaksoneja on ollut noin 60. Kesällä 2007 kasviplanktonbiomassat olivat toukokuussa ajankohdalle tyypillisesti kasvukauden korkein, 2 mg/l. Muilla kerroilla levää oli 0,6-1 mg/l, mikä on hyvän ekologisen tilan tasoa. Haitallisten sinilevien osuus näytteissä on ollut korkeimmillaan 13 %, elokuussa 2009, mikä sekin on hyvän tilan tasoa. Muissa näytteissä sinilevien osuus on ollut alle 5 %.
Kalat ja linnut
LINNUT: Harmaalokki, Heinäsorsa, Isokoskelo, Kuikka, Mustakurkku-uikku, Naurulokki
KALAT YMS: Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuha, Lahna, Muikku, Särki
Vesistön käyttö
Säännöstely
Helsingin seudun ympäristöpalvelulla (HSY) on pääkaupunkiseudun vedenhankinnan turvaamiseksi lupa (Vesistötoimikunnan päätös 18/1955) Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyyn. Lupa on ajalta, jolloin Vantaanjoki toimi Helsingin raakavesilähteenä. Säännöstellyt järvet ovat edelleen vedenhankinnan varajärjestelmää.
Hirvijärven vedet lasketaan säännöstelypadon kautta Kenkiänlahden luusuasta puroa pitkin Vatsianjärveen ja sieltä Väliojaa pitkin Suolijärveen. Suolijärvestä vedet laskevat järven eteläpäähän padotun Välilammen eli Ala-Suolijärven kautta Kytäjärveen. Järvien padot estävät kalojen kulun, ainakin osittain. Nykyisin säännöstely palvelee lähinnä virkistyskäyttöä turvaamalla alivedenkorkeutta. Säännöstelyllä on myös paikallista merkitystä tulvasuojelussa.
Vuonna 2013 valmistui Hirvijärven, Kytäjärven, Ylä- ja Ala-Suolijärven säännöstelyn lupaehtojen tarkistamissuunnitelma. Suunnitelman mukaan Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyä muutetaan mm. siten, että pakollinen kevätalennus poistetaan ja se sidotaan tulvaennusteisiin ja pakollinen syysalennus poistetaan. Hirvijärven patoluukkuun rakennetaan minimijuoksutusputki. Säännöstelyn joustavuuden lisääminen parantaa sekä tulva-aikojen että kuivakausien tilannetta sekä järvissä että järvien välisissä uomissa ja Kytäjärven alapuolella. Järvien vedenkorkeusvaihtelu pienenee, kun alimmat vedenkorkeudet nousevat ja tulvat laskevat. Kesäajan vedenkorkeudet eivät jatkossa laske haitallisen alas virkistyskäyttöä ajatellen.
Hirvijärven veden pinnankorkeutta ja järvestä lähtevää virtaamaa mitataan säännöllisesti Hirvijärven padolla.
Vesistön suojelu ja kunnostus
Kuormituksen vähentäminen
Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.
Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Opas jätevesien maailmaan -nettisivuilta, kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.
Hirvijärven Suojeluyhdistyksen teettämään ravinnetutkimusprojektin loppuraportti.
Reitit ja paikat
Luonnonsuojelualueet ja luontopolku
Hirvijärven pohjoisrannan läheisyydessä on muutamia luonnonsuojelualueita. Näistä suurin, 6,3 hehtaaria, on Kolisevanmaan luonnonsuojelualue. Pienessä Keinusaaressa on Luonnonsuojelulain rauhoittama, arvokas lehmuskohde. Kenkiänlahden pohjukassa on 300-400 metrin pituinen luontopolku, jossa on kymmenen Hirvijärven ympäristöä käsittelevää opastaulua.
Leiripaikka ja uimaranta
Hirvijärven etelärannalta (Mannilantie 85) löytyy Hyvinkään kaupungin virkistysalue, joka soveltuu hyvin mm. kalastukseen, soutuun, uintiin, luontoharrastukseen ja telttailuun. Alueella on nuotiokatos ja käymälä.
Järven laskuojan läheisyydessä, Kenkiänlahden rannalla (Jänissaarentie 40) on uimapaikka, jonka läheisyydestä löytyy luontopolku.
Kalastus ja veneily
Kalastusasioita Hirvijärvellä hoitaa Kytöjärven kalastuskunta. Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Hirvijärven lisäksi Suolijärven Hämeen puoleinen vesialue, Märkiö, Paalijärvi, Sääksjärvi, Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vatsianjärvi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 800 ha. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa, Hirvijärvessä myös muikkua. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi.
Osakaskunnan alueella viehekalastus onnistuu läänikohtaisella luvalla ja osakaskunnan luvalla.
Oman veneen säilyttämistä varten hyvinkääläisillä on mahdollisuus vuokrata venepaikka. Alueella on myös neljä vuokrattavaa venettä. Vuokrausta hoitaa Kytäjän Kioskikeidas.
Tarut ja tositarinat
Hirvijärveltä on kerrottavaksi monta tarinaa. Hirvijärven suojeluyhdistys ry on julkaissut järvestä oman kirjan vuonna 1996. Kirja on artikkelikokoelma, jossa alan tutkijat ja harrastajat ovat kirjoittaneet kukin omalta alaltaan ja omalla tyylillään. Kirjan on toimittanut Pentti Viitanen (ISBN 952-90-7704-1).
Järven yhteisöt
Hirvijärvellä on oma järviyhdistys.
