Keitele (yhd.)
Keitele, Ala-Keitele, Keski-Keitele, Ylä-Keitele on suuri järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä. Keitele, Ala-Keitele, Keski-Keitele, Ylä-Keitele on Keski-Suomen maakuntajärvi.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
Keitele (yhd.)/Matilanvirta
Matilanvirta
Järven erityispiirteet
Keitele on melko iso (498 km²) järvi Kymijoen vesistössä. Se on kooltaan Keski-Suomen toiseksi suurin järvi, Päijänteen jälkeen. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnan itärajalla pieneltä osin Pohjois-Savon puolella. Keitele alkaa etelässä Äänekoskelta (Ala-Keitele) ja ulottuu pohjoisessa Viitasaaren itäpuolelle (Ylä-Keitele). Keiteleen ja Päijänteen yhdistää viisi kanavaa: Paatela, Kapeekoski, Kuusa, Kuhankoski sekä Vaajakoski. Keiteleen ja Konneveden välillä taas kulkee Neiturin kanava
Niemet ja saaret jakavat Keiteleen kolmeen altaaseen: Ylä-Keitele (80 km²), Keski-Keitele (330 km²) ja Ala-Keitele (88 km²). Neiturin kanavan kautta on yhteys Konneveteen, jonne sulutusten myötä menee vettä. Järven päälaskusuunta on kuitenkin Äänekosken kautta Kuhnamojärveen.
Nykytila ja suojelu
Keitele on kirkasvetinen ja ekologiselta tilaltaan hyvä, Ylä-Keiteleen osalta jopa erinomainen. Järveen kuitenkin laskee humuspitoisia vesiä (esim. Kivijärven ja Koliman vedet yläpuolelta). Veden humuspitoisuuden kasvu lisää ravinnepitoisuutta, joka edelleen kiihdyttää vesistön kasvillisuuden kasvua ja rehevöitymistä: vesi samenee ja kalakannat saattavat pienentyä. Haittaa aiheutuu niin ekologisesti kuin vesistön virkistyskäytönkin kannalta. Jotta vedenlaatu edelleen säilyisi hyvänä, tarvitaan ympäröivien kuntien yhteistyötä päätöksenteossa sekä tarkkuutta lupa-asioissa, esimerkiksi turvetuotannon osalta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Keiteleen vesiluonto on rikas lajistoltaan ja elinympäristöiltään. Keiteleellä on hyvin monimuotoinen rakenne ja sieltä löytyy pienipiirteisiä, vehmaita lahtia ja karuja hiekkaisia, tai kivisiä rantoja sekä aavoja selkiä. Keiteleellä on runsaasti saaria ja luotoja, jotka ovat erinomaisia lintujen pesimäpaikkoja. Järven luonnosta löytyy runsaasti erilaisia elinympäristöjä, jotka pitävät yllä runsasta lajistoa. Keitele onkin kasviharrastajan ja eläinharrastajan paratiisi.
Rantojen kasvillisuus on hyvin vaihtelevaa ja monilajista. Tavallisina rannan kasvilajeina mainittakoon järviruoko, järvikaisla, rantakukka, luhtavuohennokka, luhtakuusio, rantamatara, ranta-alpi, terttualpi, erilaiset sarat, heinät ja vihvilät. Vesikasvillisuuteen kuuluvat muun muassa ulpukka, lumme, nuottaruoho, vesitatar, järvikorte, ahvenvita ja uistinvita. Keiteleen kalastoon kuuluvat runsaslukuisina muun muassa ahvenkalat, kuten ahven ja kuha, lohikalat, kuten siika ja muikku, hauki ja monet särkikalat. Järven pesimälinnustoon kuuluvat muiden lajien muassa isokoskelo, tukkakoskelo, telkkä, silkkiuikku, härkälintu, heinäsorsa, tavi, kuikka, laulujoutsen, kalalokki, selkälokki, naurulokki, harmaalokki, kalatiira, rantasipi ja kalasääski.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Kirkasvetinen Keitele on suosittu kalastajien keskuudessa: luonnonrauhaa ja suojaisia kalapaikkoja löytyy runsaasti. Kalakannat ovat runsaat, ja järvi on keskeisellä paikalla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Myös veneenlaskupaikkoja ja laavuja löytyy järven rantamilta runsaasti.
Tarut ja tositarinat
Keitele tunnetaan erityisesti Akseli Gallén-Kallelan Konginkankaalla maalaamasta Keitele-taulusta vuodelta 1905. Taulu on esillä Lontoon National Galleryssä.
Aiheesta muualla
- Keitele (järvi) (Wikipedia)
- lisätietoa Keiteleen kalastusmahdollisuuksista: http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Keitele_%28j%C3%A4rvi%29 + http://www.fishinginfinland.fi/keitele
- Keitelejärven luontoon ja luontokuvaukseen keskittyvä sivusto: http://www.keitelejarvi.fi/default.asp?V_DOC_ID=948
