Kiimasjärvi (14.612.1.001)

14 587 300 m³ <br />0,0146 km³ <br />14 587 300 000 l <br />

23 900 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Kiimasjärvi
• Järvinumero: 14.612.1.001
• Vesistöalue: Kiimasjärven alue (14.612)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila: tyydyttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 362,53 ha
• Syvyys: 19,5 m
• Keskisyvyys: 4,02 m
• Tilavuus: 14 587 300 m³0,0146 km³ <br />14 587 300 000 l <br />
• Rantaviiva: 23,9 km23 900 m <br />
• Korkeustaso: 106,9 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Äänekoski
• Maakunta: Keski-Suomen maakunta
• ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Kiimasjärvi (vesi.fi)

Kuvat

Kiimasjärvi (14.612.1.001)/­Hietamankosken voimalaitos

6. heinäkuu 2015 10:21

Voimala kuvattuna Suojoelta päin.

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Kiimasjärvi sijaitsee Äänekoskella, Keski-Suomessa. Järveä säännöstellään Vattenfall Oy:n omistaman Hietamankosken voimalaitoksen tarpeisiin: laitoksen vuositeho on noin 26GWh. Kiimasjärvi on yhteydessä Summasjärveen, joka edelleen yhdistyy Saarijärveen Leuhunkosken voimalaitoksen kautta. Osa Kiimasjärven vedestä tulee Pyhäjärvestä, jota säännöstellään Parantalankosken voimalaitoksen avulla.

Nykytila ja suojelu

Kiimasjärven vesi on väriltään ruskeaa, koska vesi on humuspitoista. Rehevyystasoltaan järvi luokitellaan reheväksi. Happamuudeltaan vesi on neutraalia (pH 6,6). Lähde: kalapaikka.net. Äänekosken kaupungin nettisivujen mukaan Kiimasjärven käyttöluokitus on todettu tyydyttäväksi, johtuen juurikin runsaasta humuspitoisuudesta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kiimasjärveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, siikaa, planktonsiikaa, peledsiikaa sekä haukea.

Tarut ja tositarinat

Vattenfall lähti syksyllä 2014 mukaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on rakentaa kalatiet Hietaman- ja Leuhunkosken yhteyteen. Näin voitaisiin mahdollistaa järvitaimenen pääsy kutemaan aivan Saarijärven reitin latvavesiin asti. Sähköyhtiön panostus on merkittävä panostus alueen luonnonsuojeluun. Osa rahoituksesta tulee EU:n komission kautta, ja päätös rahoituksesta tulee kesällä 2015. Myönteinen päätös käynnistäisi rakennustyöt aikaisintaan lokakuussa 2015. Kalatiet eivät yksinään riitä, vaan vedenlaadun hyvän tilan eteen on tehtävä jatkuvasti töitä sekä sopivia sorapohjia jouduttaneen rakentamaan, jotta järvitaimenen kuteminen onnistuisi.

Aiheesta muualla

Keskisuomalaisen artikkeli kalateiden rakentamisesta Hietaman- ja Leuhunkoskeen: http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/saarijarven-reitti-aukeamassa-jarvitaimenelle-vattenfallin-panos-ratkaisi/1912859