Suontienselkä - Paasvesi (14.782.1.001)
Paasvesi, Suontienselkä on suuri järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
Kuivataipaleen museokanava
Järven erityispiirteet
Suontienselkä ja Paasvesi luokitellaan samaksi järveksi. Tämä yhtenäinen kirkasvetinen vesitöalue tunnetaan myös nimellä Suontee. Järven suurin syvyys on huimat 74,41 m ja keskisyvyys on 9,21 m.
Paasvesi
Paasvedeltä on vesiyhteys Kuvansiin Kuivataipaleen museokanavan kautta. Kanavassa on käsikäyttöiset puusulut. Kanava yhdistää toisiinsa kaksi suurta vesistöä, Kymen- ja Vuoksen vesistöt. Alunperin Kuivataipaleen kanavan rakennutti Hackmanin kauppahuone 1891 paikalla sijainneen tukkirännin tilalle. Nykyinen sulku rakenteineen on vuodelta 1996. Kanava on veneilijöiden omatoimisessa käytössä.
Kuivataipaleen museokanava on nykyään veneilijöiden omatoimisessa käytössä
Nykytila ja suojelu
Suontienselkä Vedenlaatu: näkösyvyys 6,3 m , happi erinomainen/hyvä, karu järvi, pH neutraali, väri kirkas/erinomainen Laakonlahtea on kunnostettu vesikasvustoa poistamalla. Toimeniteellä on pyritty parantamaan mm. kevätkutuisten kalojen lisääntymismahdollisuuksia.
Paasvesi Vedenlaatu: näkösyvyys 8,8 m, happi erinomainen/heikko, karu järvi, pH lähes neutraali, väri pinnassa kirkas ja syvänteissä humusta Kevättalvella saattaa syvänteissä olla huono happitilanne. Tavoitteena hajakuormituksen vähentäminen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Suontienselkä on erinomainen kalavesi, joka sopii lohikaloille. Kalalajeina esiintyvät yleisimmät järvikalat, joista tärkeimmät muikku, hauki ja ahven. Järvestä saadaan myös järvitaimenta ja kuhaa.
Paasvesi on karu kalavesi ja sopii hyvin lohikaloille. Paasvedessä esiintyvät tavalliset suomalaiset järvikalat, joista tärkeimmät saaliskalat ovat ahven, hauki, siika, muikku ja istutuskaloista järvitaimen.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Suonteen pohjoispäässä sijaitsee Suonenjoen kaupunki.
