Arrajärvi (14.122.1.005)

28 650 200 m³ <br />0,0287 km³ <br />28 650 200 000 l <br />

44 020 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Arrajärvi
• Järvinumero: 14.122.1.005
• Vesistöalue: Mankalan Arrajärven alue (14.122)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila: tyydyttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 990,83 ha
• Syvyys: 8,96 m
• Keskisyvyys: 2,89 m
• Tilavuus: 28 650 200 m³0,0287 km³ <br />28 650 200 000 l <br />
• Rantaviiva: 44,02 km44 020 m <br />
• Korkeustaso: 74,1 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Lahti, Iitti
• Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
• ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Arrajärvi (14.122.1.005)/­Arrajärvi

2. syyskuu 2018 16:08

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Arrajärvi sijaitsee Nastolassa ja Iitissä ja sen vesipinta-ala on 991 ha . Valuma-alueen pinta-ala on 415 km . Järven suurin syvyys on 8,96m ja keskisyvyys 2,9 m. Järven pituus on noin 7 km ja rantaviivan pituus noin 44 km. Arrajärveltä on suorat vesiyhteydet Kettujärvelle ja pohjoispäästään Kymijoelle. Järvessä on yhteensä 7 saarta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 18,3 ha.

Nykytila ja suojelu

Arrajärvi on melko matala ja lievästi rehevä järvi. Vedessä on lievä humusleima. Näkösyvyys on 2 m.

Arrajärvi on kärsinyt mataluudesta, veden huonosta vaihtuvuudesta, liiallisesta vesikasvillisuudesta, vinoutuneesta kalaston rakenteesta, levähaitoista ja alusveden hapettomuudesta kerrostuneisuuskausina. Neljännes Arrajärven valuma-alueen kokonaispinta-alasta on ollut 1980 –luvulla peltoviljelyssä, joten Arrajärven suurimpana ravinnekuormittajana on pidetty maanviljelyä. Järven kuormitus on viime vuosina ollut pienenemään päin maatalouden hajakuormituksen pienentyessä Arrajärven ympäristön karjatalouden ja viljanviljelyn vähentyessä. Nykyisellä säännöstelyllä Arrajärven vedenpinta pidetään hyvin vakaana eikä Arrajärvessä esiinny vesistöjen luonnollista vuodenaikaista vedenkorkeuden vaihtelua kevättulvineen ja korkeampine alkukesän vedenkorkeuksineen. Säännöstely on voinut omalta osaltaan vaikuttaa siihen, ettei vesi vaihdu Arrajärvessä yhtä hyvin kuin säännöstelemättömässä tilanteessa eikä Kymijoen valtaväylän vähäravinteisempi vesi pääse niin hyvin huuhtelemaan Arrajärveä. Em. seikat ovat voineet omalta osaltaan edistää Arrajärven rehevöitymiskehitystä.

Järven käyttökelpoisuus on tyydyttävä/välttävä. Arrajärven vedenlaatuun ja kalastoon vaikuttaa voimatalouden säännöstely. Järvessä on suoritettu hoitokalastuksia.

Arrajärvi on Mankalan voimalaitoksen säännöstelyn piirissä. Voimalaitos sijaitsee Kymijoen Kaurakoskessa. Voimalaitoksen valmistuttua 1950 Kymijoen vedenpintaa nostettiin padon yläpuolella 8 m. Arrajärven vedenpinta on N60+74.1, säännöstely N60+73.93-74.13.

Vuonna 1990 tehdyn kuormitusselvityksen mukaan Arrajärven fosforikuormituksesta suurin osa tulee pelloista, seuraavaksi suurin fosforikuormittaja on luonnonhuuhtouma. Lisäksi kuormitusta tulee karjataloudesta, kiinteistöistä, metsätaloudesta ja laskeuman mukana ilmasta. (Arrajärven hajakuormitusselvitys 1990, Nastolan kunta, Kimmo Tuikka)

Arrajärvelle on laadittu kunnostussuunnitelma osana Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toteuttamaa Kymijoen alueen järvikunnostushanketta. Hanketta ovat olleet rahoittamassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä alueen ELY-keskukset.

Arrajärven valuma-alueella on Natura 2000 alueita. Lisäksi järven Kilpisaaren rannoilla on luonnosuojelualueita, jotka sisältävät kalliojurkänteitä ja muinaisjäännöksiä. Karjusaaren rannassa on myös kapea luonnonsuojelualue. iitin Kymijoen-Mankalan rantayleiskaava-alueen luontoselvityksessä Arrajärvelle on merkitty linnostoltaan runsaita reheviä lahtia arvokkaiksi.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Arrajärvi on suosittu virkistyskalastuskohde. Tärkeimmät saaliskalat ovat kuha ja hauki. Järven luontaiseen kalalajistoon kuuluvat ainakin särki, ahven, lahna, pasuri, salakka, kiiski, hauki, ruutana, suutari ja sorva. Järveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa, haukea ja toutainta.

Järvellä voi päästä näkemään mm. telkkiä, silkkiuikkuja, kalalokkeja ja kalatiiroja. Arrajärvellä voi myös bongata muita lintulajeja, kuten kaulushaikara, ruskosuohaukka, rastaskerttunen, heinätavi, rytikerttunen ja luhtahuitti.

Arrajärven länsiosassa Veljestenharju ja Puustellinsaari muodostavat geologisesti, maisemallisesti ja kasvitieteellisesti merkittävän harjualueen.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Arrajärven rannoilla on niin vakituista- kuin vapaa-ajanasutusta. Järvi sijaitsee Säyhteen kylän vieressä ja sen lähistöllä on myös muita pieniä kyliä. Järvellä on noin 150 rantakiinteistöä. Järvi on myös suosittu virkistyskalastus-, melonta- ja retkeilykohde. Säännöllisesti kalastavien määrä on yli 250 henkilöä vuodessa. Järven rannalla sijaitsevat Säyhteen seurahuone ja Arramajan leirikeskus. Järveä hallinnoivilla osakaskunnilla on järvellä veneenlaskupaikat ja uimarannat.

Arrajärven alueella on useita esihistoriallisia asuinpaikkoja ja muinaisjäännöksiä.

Aiheesta muualla

• 20-2000 hehtaarin järvien kunnostustarpeen kartoitus Kymenlaaksossa

• MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

• Nastolan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008-2018

• Arrajärven kunnostussuunnitelma