Palvalammi (21.033.1.018)
Palvalammi on pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä.
Lammen erityispiirteet
Palvalammi sijaitsee Lopen ja Riihimäen kuntien rajalla Hirvijärven kylän eteläpuolella Vantaanjoen vesistöalueella ja tarkemmin Suolijärven – Hirvijärven valuma-alueella. Myös Palvalammi on Vantaanjoen valuma-alueen latvajärviä. Palvalammin valuma-alue on kooltaan noin 185 ha (1,85 km2), josta Palvalammi itse muodostaa hieman yli 5 ha. Valuma-alue on lammen kokoon nähden melko suuri.
Valuma-alue koostuu pääosin mäntyvaltaisista kivennäismaaharjanteista sekä soista, mäntyä kasvavia ojitettuja nevoja. Loma-asuntoja on runsaasti lammen rannalla. Peltopinta-alaa valuma-alueella ei ole käytössä lainkaan, järven etelärannalla on yksi karjatalouskäytössä oleva maatilakokonaisuus laidunmaineen.
Lammen veden laadusta on tietoja mm. vuodelta 2006 sekä lopputalvelta että loppukesältä. Lisäksi näytteitä otettiin keväällä 2013 Palvalammiin maatilakokonaisuuden ohi virtaavasta ojasta. Valuma-alueen perusteella kyseessä on humuspitoinen ja lievästi rehevä pikkulampi. Palvalammen suurin syvyys on 7,1 m. Lampi on mataloitunut laskuojan tuoman lietteen vuoksi. Palvalammen vesi laskee Mustalammen kautta Hirvijärveen.
Nykytila ja suojelu
Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys ry:n syksyn 2015 tutkimustuloksissa veden näkösyvyys oli 1 m luokkaa. Happitilanne oli tyydyttävä, sillä koko vesipatsaassa esiintyi varsin voimakasta happivajetta. Veden laatu oli pinnasta pohjaan tasalaatuinen syystäyskierron alkamisesta johtuen. Koko vesipatsas oli lievästi samea ja voimakkaasti humuksinen. Veden väri oli humuksesta johtuen tummanruskea.
Veden happamuustaso oli selvästi hapan, mutta puskurikyky humushappojen puskurikyvystä johtuen hyvä. Veden elektrolyyttipitoisuus oli humusvesille ominaisesti alhainen. Veden fosforipitoisuustaso (57-60 μg/l) oli erittäin rehevälle järvelle ominainen. Typpipitoisuus oli lievästi rehevälle järvelle ominainen. Lokakuun lopun leväbiomassa oli rehevälle järvelle ominainen eli vuodenaikaan nähden suuri. Vedessä todettiin vähäinen määrä suolistoenterokokkeja viitaten hygieniseen kuormitukseen. Hygieenistä kuormitusta saattaa järveen tulla kiinteistöjen jätevesistä tai valuma-alueella harjoitetusta karjataloudesta.
Veden rehevyystaso oli vuodenaikaan ja valuma-alueen laatuun nähden odotettua korkeampi. Vuoden 2006 tulosten perusteella järvessä on esiintynyt voimakasta sisäistä kuormitusta kerrostuneisuusaikoina,mikä selittää suurta rehevyyttä. Rehevyystaso ei näytä ainakaan kasvaneen viimeisen 10 vuoden aikana, mutta täyskiertoaikaisten näytteiden vertailu aiempiin kerrostuneisuusjaksojen näytteisiin on vaikeaa ja epäluotettavaa. Tästä syystä esitettiin veden laadun tutkimusta kerrostuneisuusaikojen lopulla maaliskuussa ja elokuussa 2016.
| Pvm. | Syvyys (m) | Lämpöti °C | *Happi mg/l | Kyll.% % | *Sameus FNU | *Sähkonj mS/m | *pH | *Alkalin mmol/l | *Väri mg/l Pt | *COD(Mn) mg/l O2 | *Kok.N μg/l | *Kok.N μg/l | *Kok.P μg/l | *Fe μg/l | *Al.entero pmy/100 ml | *Lämpkolif pmy/100 ml | *E.coli MPN/100 ml | *Klorof mg/m3 | Ulkonäkö | Haju |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 26.10.2015 | ||||||||||||||||||||
| 1,0 | 16,2 | 6,1 | 62 | 2,0 | 6,1 | 6,4 | 0,20 | 180 | 27 | 1100 | 1100 | 57 | 710 | 2 | 0 | humus | H | |||
| 3,0 | 16,2 | 6,0 | 61 | humus | H | |||||||||||||||
| 6,5 | 16,0 | 4,9 | 50 | 2,2 | 6,1 | 6,4 | 28 | 1100 | 1100 | 60 | 750 | humus | H | |||||||
| 0-2 | 11 |
