Kotojärvi (i) (19.004.1.002)
Kotojärvi on pieni järvi Mustijoki (19) -päävesistössä.
Järven erityispiirteet
Kotojärvi on umpeenkasvanut järvi Mäntsälän länsiosassa. Sen pinta-ala on 1,2 km², mutta sen avovesialue on tästä vain 0,05 km². Avovesialue on jakaantunut neljään lampareeseen. Kotojärven rantoja kiertää laaja järviruokovyöhyke. Kotojärvellä on useita lähteitä, koska pohjavettä virtaa järven pohjoispuolen harjulta.
Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.
Nykytila ja suojelu
Kotojärven lounaispuolella sijaitsee valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan kuuluva Isosuo. Kotojärvi kuuluu Kotojärvi-Isosuon Natura-alueeseen, joka on paikoin laajempi kuin suojeluohjelma-alueet. Lisäksi Isosuon koillispää, joka yhdistää suon ja järven, on mukana Natura-alueessa ekologisen kokonaisuuden muodostamiseksi.
Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Koljansaari, joka sijaitsee Kotojärven kaakkoisreunalla, on hyönteis- ja lintulajistoltaan mielenkiintoinen lehtosaareke. Kotojärvi on erityisen tärkeä muutonaikaiselle linnustolle, ja se kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lisäksi Kotojärvi on poikkeuksellisen suuri luhtasuo, kun asiaa tarkastellaan Etelä-Suomen oloissa. Kotojärvellä esiintyy myös harvinaista hyönteislajistoa.
Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.
Kotojärvi-Isosuon Natura-alueella esiintyviä lajeja
Liito-orava, mustakurkku-uikku, pyy, luhtahuitti, ruisrääkkä, kurki, liro, kalatiira, viirupöllö, helmipöllö, harmaapäätikka, palokärki, pikkulepinkäinen, ruskosuohaukka, pyrstötiainen, nuolihaukka, haavanjalosoukko, lehtopirkko, jumiloisikka, viitosaatukainen, luumittari, hoikkavilla ja tulvamittari.
