Aittalahti (84V089.1.005)
Aittalahti on pieni järvi Perämeren rannikkoalue (84) -päävesistössä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Järven erityispiirteet
Aittalahti sijaitsee Raahen kaupungin lounaispuolella lähellä Lapaluotoa. Vielä vuoden 1954 kartassa lahden nimi on Someronlahti ja tuolloin Raahen kaupungin ja Saloisten kunnan välinen raja kulki lahtea pitkin. Kantatie 88:n jatke Lapaluotoon jakaa Aittalahden kahteen osaan ja pengertiessä on betonirumpu lahden eri osien välissä. Aittalahti on ollut aikoinaan merenlahti, mutta maannousu on katkaissut yhteyden mereen. Vielä 1940-luvulla merivesi työntyi sopivalla tuulella Aittalahteen ja nousi sen rannoilla oleville niityille. Toukokuussa 1946 Raahen kaupunginvaltuusto myönsi määrärahan Aittalahden kuivatustöiden suunnitteluun. Nyt lahden pinta on noin puolisen metriä merenpintaa korkeammalla. Vuoden 2007 kevättalvella Aittalahden pohjoisosa pumpattiin kuivaksi ja maatunut lahti ruopattiin 1,5 metrin syvyiseksi ja rakennettiin kolme tekosaarta. Myös lahden laskusuunta muutettiin. Aikaisemmin Aittalahti laski vetensä Lapaluodon eteläpuolelle. Nyt avattiin uusi laskuoja, Suenreikä pohjoiseen Riipakkaan. Ojassa on myös pohjapato ja se toimii samalla kalaväylänä. Riipakkaan rakennettiin myös pumppaamo, joka ottaa merestä vettä ja pumppaa sitä tarvittaessa 10 litraa sekunnissa Aittalahden eteläosaan. Paineputken pituus on 1,1 kilometriä ja halkaisija 160 millimetriä. Lisäveden pumppaaminen on välttämätöntä, koska Aittalahden valuma-alue on vain 1,6 neliökilometriä.
Nykytila ja suojelu
Veden pumppauksesta huolimatta Aittalahti kärsii hapenpuutteesta ja ajoittaisesta pahasta hajusta. Tämän vuoksi 27.9.2021 Aittalahden selälle asennettiin 1,5 kw tehoinen ilmastin.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Aittalahti on Raahen merkittävimpiä lintujärviä. Tärkeitä lajeja ovat mm. ruskosuohaukka, mustakurkku-uikku, harmaasorsa ja punasotka. Uhanalaista kasvillisuutta esiintyy pääosin lahden eteläosassa, mm nuokkurusokkia ja ketoneilikkaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Aittalahden välittömässä lähisyydessä ei ole asutusta, mutta teollisuus lähestyy lahden eteläosaa lännestä. Lahtea kiertää vuosina 2007-2008 kunnostettu kolme kilometriä pitkä luontopolku. Sen varrella on lintutorni ja kaksi nuotiopaikkaa. Teollisuuden laajetessa luontopolku on katkennut puolen kilometrin matkalta, eikä koko Aittalahden kiertäminen luontopolkua pitkin onnistu.
Tarut ja tositarinat
Aittalahdella on sijainnut Saloisten vanha satama ja markkinapaikka. Sen kerrotaan joutuneen jo 1400-luvulla venäläisten ja vienankarjalaisten tuhoamisretken kohteeksi. 1500-luvulla satamassa kävi laivoja Tukholmasta ja Lyypekistä asti. Maannousun aiheuttama sataman mataloituminen alkoi 1600-luvulle tultaessa haitata sataman käyttöä. Vuonna 1616 Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf antoi määräyksen, että sataman markkinapaikalla on pidettävä vuosittain Olavinpäivän jälkeen vapaamarkkinat. Raahen kaupunkia 1649 perustettaessa satama todettiin liian matalaksi ja se siirrettiin pohjoisemmaksi Raaheen.
Aiheesta muualla
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös Aittalahden kunnostamisesta Nro 75/06/2. Löytyy netistä. https://www.villesuorsa.fi/aittalahden-linnusto/
