Löpönlampi (04.426.1.002)

2 004 000 m³ <br />0,002 km³ <br />2 004 000 000 l <br /> 4 300 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Löpönlampi
• Järvinumero: 04.426.1.002
• Vesistöalue: Kokkojoen valuma-alue (04.426)
• Päävesistö: Vuoksi (04)
• Ekologinen tila:

Perustiedot

• Pinta-ala: 35,27 ha
• Syvyys: 15,8 m
• Keskisyvyys: 5,68 m
• Tilavuus: 2 004 000 m³0,002 km³ <br />2 004 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 4,3 km4 300 m <br />
• Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Lieksa
• Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
• ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Löpönlampi (04.426.1.002)/­Löpönlampi

13. syyskuu 2017 14:00

Matalikon yli pohjoiseen altaaseen.

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Löpönlampi sijaitsee Lieksan keskustasta 10 kilometriä pohjoiseen. Järvi on 1,7 kilometriä pitkä ja keskimäärin 200 metriä leveä. Se muodostuu kahdesta syvemmästä altaasta, joiden välissä on hyvin matala osuus. Pohjoinen allas on 12 metriä syvä ja eteläisessä altaassa on lähes 16 metriä vettä. Löpönlampeen laskee useat metsäojitukset vetensä ja järven pohjoispäästä lähtevä Löpönpuro juoksuttaa sen vedet Toivaanjärveen ja edelleen Kokkojokea eteenpäin.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Lammessa on kalaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Löpönlammen lounaisrannalla on muutama vapaa-ajan asunto.

Tarut ja tositarinat

Toukokuussa 2017 löydettiin Löpönlammen länsipuolelta, Löpönvaarasta Suomen ensimäinen rautameteoriitti. Sieniretkellä ollut Pekka Vallimies poimi ruosteisen kiven taskuunsa noin puoli kilometriä Löpönlammesta länteen. GTK:n tutkimuksissa 238 grammainen kivi varmistettiin Suomen neljänneksitoista meteoriitiksi. Edellisestä löydöstä ehti kulua jo 43 vuotta. Mikäli kyseessä on ollut meteorisade, voi alueella odottaa vielä lisää rautameteoriitteja löytäjäänsä. Myöhemmin samana syksynä löytyi vielä kaksi pientä rautameteoriittia, joten meteoriittisade näyttää hyvin todennäköiseltä. Toivottavasti se suurin kappale ei ole pudonnut syvään Löpönlampeen.