Suolijärvi (21.033.1.001)
Suolijärvi on pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Järvi ja sen ympäristö
Pinta-alaltaan 186 hehtaarin kokoinen, keskisyvyydeltään 8 metrinen, kirkasvetinen Suolijärvi on säilynyt ranta-alueiltaan melko rakentamattomana. Lähinnä järven pohjoispäässä, enimmillään lähes 20 metriä syvän pääaltaan sekä sen lahtien rannat ovat rakennettuja. Kapea ja jyrkkärantainen Suolijärven eteläosan rannat ovat pääosin Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua Kytäjän luonnonsuojelualuetta. Järven länsirannalla ja kaakkoiskulmassa on arvokkaita kallioalueita. Suolijärven eteläosa on osa Kytäjä-Usmin metsäalueen ympäröimä, mikä on mukana Natura2000-verkostossa. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.
Suolijärven valuma-alue, 48 km2, on metsävaltainen. Välioja on merkittävin Suolijärveen laskevista puroista. Se tuo vesiä Hirvijärven alueelta ja Pojanjärvestä. Muita järveen laskevia puroja ovat Lepänoja ja Kypäränoja. Väliojan kautta järveen tuleva vesimäärä on suuri ja vaikuttaa merkittävästi järveen tulevaan kuormitukseen.
Suolijärvestä vedet laskevat patojen kautta ensin nk. Ala-Suolijärveen ja edelleen Kytäjärveen. Suolijärveä on säännöstelty 1960-luvulta saakka Helsingin vedenhankintaan liittyen (ks. Vesistön käyttö).
Veden laatu
Suolijärven vedenlaatua seurataan kolmen vuoden välein. Järven pohjoisosan havaintopaikalla Suolijärvi, Holma vesisyvyyttä on 16 metriä ja järven eteläpään havaintopaikalla runsaat seitsemän metriä. Järven veden laadun seuranta on osa Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien pintavesienseurantaa.
Suolijärvi on tyypiltään Pieni humusjärvi (Ph) ja sen ekologinen luokka on hyvä. Suolijärveen muodostuu talvella ja kesällä selvä lämpötila- ja happikerrostuneisuus. Pitkän syystäyskierron aikana järven vesi jäähtyy pinnasta pohjaan asti kylmäksi, 2-3 oC, sillä järvi jäätyy usein myöhään mm. säännöstelyyn liittyvästä juoksutuksesta johtuen. Keväisin lämpötilan harppauskerros eli termokliini muodostuu hieman viiden metrin alapuolelle. Veden lämpötila on ehtinyt ennen kerrostumista kohota usein lähes 10 oC.
Kesällä melko lämpimässä alusvedessä hajotustoiminta on kohtuullisen nopeaa ja happivaroja kuluttavaa. Holman syvänteessä sekä järven eteläpään syvänteissä Suolijärven happipitoisuus on laskenut etenkin kesällä huomattavasti, ollen alimmillaan alle 2 mg/l. Täydellistä hapen loppumista ei syvänteissä ole todettu.
Suolijärvessä vesi on kirkasta, sameusarvot päällysvedessä alle 2 FTU. Vesi on ollut usein lievästi humusväritteistä, väriluku 45 mg Pt/l. Kesäisin veden näkösyvyydeksi on mitattu noin 2-3 metriä eli käytännössä levätuotantoa voi syntyä koko päällysvesikerroksessa.
Suolijärven havaintopaikoilla kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 7-10 µg/l. Alusvedessä pitoisuus on kaksinkertainen, mutta liukoisen fosfaatin osuus on pieni, eikä edes heikentynyt happitilanne ole lisännyt fosforin vapautumista sedimentistä. Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet Suolijärvessä 500-800 µg/l. Matalien ravinnepitoisuuksien ansiosta Suolijärven veden laatu on erinomainen.
Hygieeniseltä laadultaan Suolijärven vesi on ollut uima- ja kastelukäyttöön sopivaa. Holman havaintopaikan näytteissä on esiintynyt ulostesaastutukseen viittaavia bakteereita, mutta melko pieniä määriä, etenkin vuoden 2006 jälkeen.
Vesiluonto
Kasviplankton
Elokuussa järven päällysvedessä, vesisyvyydessä 0-2 metriä, levätuotantoa kuvaavat klorofylli a-pitoisuudet ovat olleet kaikkina seurantakertoina noin 6 µg/l eli karun järven tasoa. Satunnaisesti Suolijärven pohjoispäässä on todettu vähän sinilevää sekä rantavesissä että selkävesillä.
Järven kasviplanktonin koostumusta on tutkittu kolmen vuoden välein 2006 alkaen. Erilaisia leviä näytteissä on ollut 60-70 taksonia. Levien määrää kuvaavat biomassat, 0,57-1 mg/l, ovat olleet matalia. Näytteissä haitallisten sinilevien osuus on ollut 5-26 %, mikä on tavanomaista hyvässä ekologisessa tilassa olevissa järvissä.
Sulkasääsket
Sulkasääsken toukat ovat eläinplanktonia syöviä petoja ja niillä voi olla suuri merkitys järven ravintoverkossa. Suolijärven sulkasääskikannan runsautta on selvitetty vuonna 2011. Runsaana esiintyessään ne kuluttavat paljon eläinplanktonia, minkä määrän ja lajiston muutokset voivat heijastua järven leväbiomassaan, mm. sinileviin eli syanobakteereihin. Suolijärven sääskikannan tutkimukset ovat osa Kytäjärven tutkimusta, missä sulkasääskiä on todettu esiintyvän runsaasti.
Tutkijat T. Malinen ja M. Vinni löysivät Suolijärven sedimentistä runsaasti sulkasääsken toukkia kesäkuussa 2011. Syvännealueella toukkatiheys oli noin 500 yks./m2 ja biomassa noin 1,37 g/m2. Tutkijat päättelivät, että Suolijärven sedimentissä esiintyi niin runsaasti sulkasääsken toukkia, että niillä täytyi olla merkitystä järven ravintoverkossa. Tutkijoiden mukaan sulkasääski suojautuu niitä syöviä kaloja vastaan oleskelemalla sellaisella järven pohja-alueella, missä happipitoisuus on matala, alle 1 mg/l. Aivan näin matalia happitasoja ei Suolijärvessä ole esiintynyt, mutta tarkkaa happiseurantaa on järvessä tehty melko vähän. Tutkijat pohdiskelevat, että jos Suolijärvessä happitilanne alusvedessä heikkenisi huonoksi, sinilevien massaesiintyminen saattaisi yleistyä ja voimistua.
Vesistön käyttö
Säännöstely
Helsingin seudun ympäristöpalvelulla (HSY) on pääkaupunkiseudun vedenhankinnan turvaamiseksi lupa (Vesistötoimikunnan päätös 18/1955) Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyyn. Lupa on ajalta, jolloin Vantaanjoki toimi Helsingin raakavesilähteenä. Säännöstellyt järvet ovat edelleen vedenhankinnan varajärjestelmää.
Hirvijärven vedet lasketaan säännöstelypadon kautta Kenkiänlahden luusuasta puroa pitkin Vatsianjärveen ja sieltä Väliojaa pitkin Suolijärveen. Suolijärvestä vedet laskevat järven eteläpäähän padotun Välilammen eli Ala-Suolijärven kautta Kytäjärveen. Suolijärven säännöstelypadot on otettu käyttöön 1963, ja ne luokitellaan patoturvallisuuslain alaisiksi padoiksi. Nykyisin säännöstely palvelee lähinnä virkistyskäyttöä turvaamalla alivedenkorkeutta. Säännöstelyllä on myös paikallista merkitystä tulvasuojelussa.
Vuonna 2013 valmistui Hirvijärven, Kytäjärven, Ylä- ja Ala-Suolijärven säännöstelyn lupaehtojen tarkistamissuunnitelma. Suunnitelman mukaan Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyä muutetaan mm. siten, että pakollinen kevätalennus poistetaan ja se sidotaan tulvaennusteisiin ja pakollinen syysalennus poistetaan. Hirvijärven patoluukkuun rakennetaan minimijuoksutusputki. Kytäjärven patorakenteisiin ei tehdä muutoksia. Ala-Suolijärven patoa korotetaan ja Ala-Suolijärvi nostetaan Ylä-Suolijärven tasolle ja padon luukku uusitaan.
Säännöstelyn joustavuuden lisääminen parantaa sekä tulva-aikojen että kuivakausien tilannetta sekä järvissä että järvien välisissä uomissa ja Kytäjärven alapuolella. Järvien vedenkorkeusvaihtelu pienenee, kun alimmat vedenkorkeudet nousevat ja tulvat laskevat. Kesäajan vedenkorkeudet eivät jatkossa laske haitallisen alas virkistyskäyttöä ajatellen. Suolijärven veden pinnankorkeutta ja järvestä Välilampeen lähtevää virtaamaa mitataan säännöllisesti Suolijärven padolla.
Vesistön kunnostus
Vesikasvien niittoa Väliojanlahdessa
Suolijärven pohjoisimpaan Väliojanlahteen laskeva Välioja tuo matalaan Väliojanlahteen kiintoainesta ja ravinteita. Pehmeäpohjainen matala lahti on suurvesikasveille hyvä kasvuympäristö. Kasvillisuus ja kasvien pinnoille kiinnittyvät päällyslevät sitovat tehokkaasti puron tuomia ravinteita. Kasvillisuus tarjoaa myös tärkeitä suojapaikkoja mm. kalanpoikasille. Väliojanlahden rannalla on paljon vapaa-ajanasutusta ja asukkaat ovat avanneet kulkuyhteyksiä lahdesta ulos. Kasvillisuutta lahden alueella on niitetty säännöllisesti.
Kuormituksen vähentäminen
Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.
Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus. Vähäisiäkään jätevesiä ei saa johtaa kuitenkaan suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Jätevesiopas-nettisivuilta, kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.
Reitit ja paikat
Kytäjä-Usmi alueella on noin 40 km merkittyjä ulkoilu- ja retkeilyreittejä, joiden varrella on myös nuotio- ja yöpymispaikkoja. Patikkareitin varrella, Suolijärven itärannalta on pieni leiripaikka, josta löytyy laavu, nuotiopaikka, käymälä ja laituri. Tilaa on myös muutamalle teltalle. Kytäjärven ja Suolijärventien risteyksen parkkipaikalta kävelymatkaa kertyy 4,7 km. Luonnonsuojelualueesta huolimatta järven rannalla marjastus ja sienestys on sallittu. Rannoilta voi myös kalastaa.
Suolijärven rannalla ei ole virallista veneenlaskupaikkaa. Kanootin saaminen vesille onnistuu kuitenkin, Hapulahdentien varressa, missä tie sivuaa järveä. Kytäjärveen päästäkseen Suolijärven padolla pitää rantautua ja siirtää kanootti Välilampeen, alapadolla jälleen nousta ja kantaa kanootti muutamia satoja metrejä jatkettaessa matkaa Kytäjärveen.
Järven yhteisöt
Suolijärvelle ei ole vielä perustettu omaa järviyhdistystä.
Kytöjärven kalastuskunta
Kalastusasioita Suolijärvellä hoitaa Kytöjärven kalastuskunta. Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Suolijärven lisäksi (Hämeen puoleinen vesialue), Hirvijärvi, Märkiö, Paalijärvi, Sääksjärvi, Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vatsianjärvi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 8 km2. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi.
Ala-Suolijärvessä eli Välilammessa on nk. Välilammen virkistysalue, Kytäjän kartanon mailla. Siellä toimii yksityinen kalastus- ja luontomatkailukohde. Alueella onnistuu niin kalastus, yöpyminen, ruokailu kuin kokouspalaveritkin. Kalastusalueelle istutetaan lohikaloja useita satoja kiloja vuosittain kalastajille, jotka kalastavat saalista perholla, virvelillä ja pilkillä. Kalastusluvat ovat vuorokausilupia, joita myydään paikanpäältä. Kalastaja kiintiö on 10 kalastajaa/kalastusvuorokausi. Kalastusalueelta löytyy soutuveneitä ja kalastukseen soveltuvia kalastuslaitureita. Lisätiedot Kytäjän kartano, p. 019 464 024.
Lisätietoa kalastusluvista alueelle
