Liesjärvi (35.982.1.001)
Liesjärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Valokuvia järveltä
-Talaank%C3%A4rki_71-ObsALG-202406271516-667d590218528.png)
Järven erityispiirteet
Liesjärvi sijaitsee Tammelassa Kanta-Hämeen maakunnassa Valtatie 2 varrella. Järvi ja sen kansallispuisto ovat suunnilleen Forssan ja Karkkilan puolivälissä. Järvellä on pinta-alaa 955,7 hehtaaria, korkeus merenpinnasta on 108,8 m. Järven keskimääräinen syvyys on vajaa 3 m, mutta syvin kohta on 13,1 m. Keskimääräinen aika veden vaihtumiselle on noin vuosi.
Liesjärvi on yksi Kokemäenjoen vesistön latvajärvistä. Järven valuma-alue on kooltaan noin 130 neliökilometriä, johon kuuluu pääosin metsää ja laajoja suoalueita. Järvi laskee pohjoisessa Kuivajärveen. Järveen laskee viereiset Tapolanjärvi ja Kyynärä sekä kauempana oleva Ruostejärvi. Muita laskevia järviä ovat mm. Isojärvi ja Salkolanjärvi. Liesjärven ja Kyynärän erottaa kapea Kyynäränharju, joka on paikoin vain 6 m leveä. Harjussa on aukko, nimeltään Kyynäränjuova, jonka kautta järvet kohtaavat.
Nykytila ja suojelu
Järvi on luokiteltu tilaltaan hyväksi. Järvi on lievästi rehevä ja vesi on lievästi hapanta ja ruskeanväristä. Järvellä on huomattavia vedenkorkeuden vaihteluja varsinkin loppukesäisin, mutta pitkällä ajalla ei ole ollut huomattavaa laskua huomattavissa. Happitilanne järjessä on hyvä, joskin syvänteissä voi esiintyä kesäisin happikatoa.
Osa järvestä on yhdessä kansallispuiston kanssa luokiteltu Natura 2000 -alueeksi. Valuma-alueelta löytyy suojeltavia luontotyyppejä, kuten boreaalisia lehtoja, keidassoita ja nevoja. Kansallispuiston alue on suojattu luonnonsuojelulailla ja sen vesialue vesilailla.
Liesjärven Suojelu ry. suojeluyhdistys perustettiin vuonna 1971. Yhdistyksen tavoitteena on säilyttää järven vesi puhtaana. Yhdistys ottaa kolmen vuoden välein vesinäytteitä ja tutkii järveen laskevia ojia ja jokia sekä tutkii pohjasedimenttejä. Yhdistys on myös toteuttanut hoitokalastusta ja vesikasvillisuuden niittoa. Suojeluyhdistys on tehnyt arvokasta työtä järven kunnossapitämisessä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven kalakanta on monipuolista ja runsasta. Järveen on istutettu haukea, järvi- ja planktonsiikaa, järvitaimenta, karppia, kirjolohta, kuhaa, lahnaa ja muikkua. Kuhaa ja planktonsiikaa on istutettu useammin kuin muita lajeja. Koekalastuksessa järvestä on saatu pääosin ahvenia, särkiä ja haukia. Vähemmän saatuja lajeja ovat made, lahna, kiiski, salakka ja muikku. Järvellä on myös toteutettu hoitokalastusta vuosina 2000–2002. Tulosten perusteella ei ole tarvetta suuremmalle hoitokalastukselle. Kuha ja hauki ovat lajeja jotka tuntuvat erityisesti viihtyvän järvessä. Vastaavasti siika ei menesty järvessä. Muikun esiintyminen viestii järven hyvästä kunnosta.
Liesjärvi on arvokas lintuvesi, ja Liesjärven kansallispuistossa tavataankin useita lintudirektiivin liitteen I lintuja ja muutamia liitteen II lajeja. Järvellä pesii mm. vaarantunut selkälokki. Tyypillisimpiä lintuja järvellä ovat iso- ja tukkakoskelo sekä eri sorsalajit. Muita järvellä tavattavia lajeja ovat harmaahaikara, kuikka, härkälintu, laulujoutsen, kanadanhanhi ja kalasääksi. Järvi on lisäksi tärkeä levähdyspaikka muuttolinnuille, etenkin järven länsiosa ja Kyynärä.
Liesjärvi on pääosin melko karu järvi eikä vesikasvillisuutta ole liiaksi. Joillakin lahdilla on suurempaa kasvustoa, mutta ei ongelmaksi asti. Jotkin ojansuut ovat rehevöityneet, josta ilmaversoiset ja kelluslehtiset ovat hyötyneet. Tiheimmin näitä lajeja kasvaa Joensuunlahdessa järven kaakkoisosassa. Järven eteläisessä osassa Taipaleenlahdella kukoistaa järvikorte- ja järviruokokasvit. Järven keskiosissa taas menestyy ulpukka ja uistinvita. Järveltä on löydetty harvinaisena suvantonäkinsammal. Puhtaan veden tarvitsevien lajien monipuolinen esiintyvyys merkkaa vesistön hyvästä kunnosta. Vesipuitedirektiivin mukaisten vesikasvilajien esiintyvyyden heikkenemisen perusteella järven tila on hieman heikentynyt ja on direktiivin mukaan hyvän ja tyydyttävän välillä.
Muita huomioitavia lajeja kansallispuistossa on mm. suovalkku (NT), huopakääpä (NT), korkkikerroskääpä (NT) ja pikkukihokki (VU).
NT (Near Threatened) = Silmällä pidettävä laji, jonka populaatio on harvalukuinen. VU (Vulnerable) = Vaarantunut laji, jolla on suuri uhka hävitä luonnosta.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvestä nostettiin järvimalmia aina 1920-luvulle asti. Järvellä on myös harjoitettu puunuittoa.
Järvi kuuluu osana Liesjärven kansallispuistoon, joka on suosittu retkeilykohde. Järven eteläosassa on Korteniemi, jossa on Museoviraston suojelema Korteniemen perinnetila nähtävyytenä.
Järvellä on runsaasti loma-asutusta ja järvi soveltuukin hyvin virkistyskäyttöön. Sinilevää ei ole havaittu häiritsevin määrin.
Tarut ja tositarinat
Järven itäosassa on Paskakannanlahti ja sen niemi Paskakanta.
