Lahnio (83.002.1.019)
Lahnio on pieni järvi Selkämeren rannikkoalue (83) -päävesistössä.
***** ILMOITUSTAULU *****
————————————————————————————————————————————————————————————— Mökkikausi 2026 alkoi aikaisin vähälumisen talven ja varhaisen kevään vuoksi.
—————————————————————————————————————————————————————————————
Järven hoitaminen
Vuodesta 2004 Lahniojärven suojelu- ja hoitoyhdistys ry on aktiivisesti työskennellyt järven tilan parantamiseksi. Järvestä leikataan ja kerätään kasvillisuutta vuosittain.
Hoitoyhdistyksellä on käytössään oma vene kasvillisuuden leikkaamista varten. Kuluneina vuosina on toisinaan käytetty kerran vuodessa ulkopuolista ammattiurakoitsijaa suorittamaan laajempi leikkuu ja kasvillisuuden keräys.
Vuoden 2019 vuosikokous päätti teettää Valonialla monivuotisen hoitosuunnitelman järven kunnon kohentamiseksi. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe oli 19.6.2019 ja toinen vaihe suoritettiin 6.8.2019. Raportti valmistui lokakuussa 2019 ja se on jaettu kaikille mökkiläisille, Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Laitilan kaupungin Ympäristöviranomaisille. Ohessa myös linkki Ympäristöhallinnon yhteiseen verkkopalveluun.
Johtuen Kanadan vesiruton voimakkaasta lisääntymisestä kesän 2020 aikana, päätettiin vuosikokouksessa, että seurataan tilannetta eikä poisteta vesikasvillisuutta järvestä kuluvan vuoden 2020 aikana tai jyrsitä pohjaa lisää, vaikka Valonian hoitosuunnitelmassa sitä suositeltiin tehtäväksi ja yhdistys sai tämän suorittamiseen myös Varsinais-Suomen ELY-keskukselta avustuspäätöksen.
Kesällä 2021 tullaan poistamaan järviruttoa Clewatin kehittämää menetelmää käyttäen. Lisää tietoa kohdassa ”Nykytila ja suojelu”.
Keväällä 2022 irrallisia järviruttolauttoja on talven jälkeen eripuolilla järveä. Liekö syynä viime syksyinen operaatio vai talven poikkeuksellisen paksu jää.
Kesällä 2022 jatketaan järven hoitamista mökkiläisten omatoimisin keinoin sekä tarvittaessa yhdistyksen niittovenettä käyttäen.
Kesällä 2023 jatketaan edelleen järven hoitamista mökkiläisten omatoimisin keinoin sekä tarvittaessa käyttäen yhdistyksen niittovenettä, jonka venerungon korvaamista uudella selvitetään. Lisäksi järven luoteispään maapenkereen ja padon korjaamista tai parantamista selvitetään.
Talven 2024 aikana rakennutettiin uusi niittovene, johon voidaan siirtää vanhan veneen laitteistot. Kesällä uutta venettä tullaan testaamaan ja käyttämään tarpeen mukaan. Uusi niittovene laskettiin vesille 15.7.
Vuosina 2024–2025 pohjoispään penkereen on havaittu vuotavan. Yhdistyksen suunnitelma oli tiivistää penkere käyttämällä ruoppausmassaa, mutta ELY-keskus ei katso penkereen tiivistämistä ruoppausmassalla myönteisesti, koska ruoppausmassoista on vaikea erotella savea muusta orgaanisesta materiaalista. Lisäksi on vaikea nykyisten tietojen varassa arvioida kuinka paljon penger vuotaa ja millaista ravinne- ja kiintoainekuormitusta se aiheuttaa järvelle.
ELY:n näkemyksen mukaan vuodon korjaamisesta vastaa aikoinaan perustettu ojitusyhteisö (6559Tu1). Kyseinen ojitusyhteisö on perustettu sen aikaisen Vähä-Lahniota ympäröivien peltoalueiden kuivatukseen. Samalla koko Vähä-Lahnion järvi on lakannut olemasta nykypäivänä ja jäljellä on pelkkä soistunut alue. ELY selvittää ojitusyhteisöön kuuluvat kiinteistöt ja niiden nykyiset omistajat. Vastuu ja kustannukset jakautuvat perkaussuunnitelman ja saatavan hyödyn perusteella ojitusyhteisön jäsenien kesken.
Mikäli ojitusyhteisö ei tee mitään kehotuksesta tai jopa uhkasakosta huolimatta, niin sen jälkeen alueen maanomistaja voi ryhtyä omiin toimenpiteisiinsä. Tämä vaati AVI:lta luvan vesitaloushankkeelle uusine suunnitelmineen, koska ruoppausta ja ruoppausmassoja ei voi käyttää tiivistämiseen. Vesitaloushanketta ei saa aloittaa ennen kuin sille on myönnetty lupa, joka on lainvoimainen. Vesilupahakemuksen tavoitteellinen keskimääräinen käsittelyaika on AVI:ssa 9 kuukautta. Lupapäätös tulee lainvoimaiseksi, kun päätöksen antamisesta on kulunut 38 päivää, eikä siitä ole valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Yhdistys ei voi olla tässä hankkeessa varsinainen toimija, mutta se voi auttaa ja tukea maanomistajaa.
Jos ojitusyhteisö ryhtyisi omatoimisesti täyttämään velvoitteensa, voitaisiin ELY-keskuksen rooli tiputtaa kehotuksen osalta pois eikä erilliselle kehotukselle ole tarvetta ELYn puolelta. Ongelmaksi muodostuu toisaalta se, ovatko uomat luonnontilaistuneet, sillä niitä ei ole perattu pitkään aikaan. Mikäli uoma on muuttunut luonnontilaiseksi tai sen kaltaiseksi, voi sitä koskea mm. VL 3 luvun 2 §:n 1.mom 8 kohta puron uoman luonnontilasta, jolloin perkaus vaatii VL mukaisen luvan aluehallintovirastolta. Perkaus tulee myös toteuttaa perkaussuunnitelman mukaisesti. VL:n luvan tarve tulee selvittää ennen toimenpiteitä.
Aivan yllättäen 9.3.2026 lupa- ja valvontavirasto (LVV)[=entinen ELY + AVI] ilmoitti, että saatavilla olevien tietojen mukaan uinuvan Lahnionojan ojitusyhteisön herättäminen ja toimiin kehottaminen olisi erittäin haastavaa. Ja näin ollen penkereen voi korjata 3.1.2025 vireille tulleen ruoppausilmoituksen (VARELY/25/2025) mukaisesti. Eli voimmekin edetä alkuperäisen suunnitelmamme mukaan. Toki aikataulusta johtuen se jää ensi talveen.
Nykytila ja suojelu
2026
Penkereen korjaaminen: Koska saimmekin LVV:ltä luvan korjata penkereen ruoppausilmoituksemme mukaisesti ja edetä alkuperäisen suunnitelmamme mukaan, niin asiasta ja sen rahoituksesta päätetään vielä erikseen seuraavassa vuosikokouksessa.
Vesi ollut tänä keväänä kirkkaampaa kuin moneen vuoteen.
2025
Penkereen korjaaminen: Penkereen korjaamisprojektia seurataan. Odotetaan tapahtuuko ELY-keskuksen ja ojitusyhteisön taholta mitään. Jos ojitusyhteisö ei korjaa penkerettä, odotetaan ELY-keskuksen ohjeita. Yhdistys ei ole tässä hankkeessa virallinen toimija, vaan operatiivinen vastuu on ojitusyhteisöllä ja/tai maanomistajilla.
Niittotalkoot 5.8.2025: Pohjoispäässä pidettiin niittotalkoot 5.8. alkaen yli koko viikonlopun. Eteläpäässä kasvillisuutta oli jo niitetty aikaisemmin. Sovittiin, että jokainen ajaa oman rantansa tilanteen mukaan.
Kesällä 2026 pyritään aloittamaan leikkuut ensimmäisen kerran kesäkuun lopussa ja toisen kerran heinä-elokuun vaihteessa, jotta ruohonkasvu ei pääse liian voimakkaaksi.
Vesinäyte 14.7.2025: Vesinäyte analysoitiin KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa. Vesi oli kirkasta ja hajutonta. Veden lämpötila oli näytteenottohetkellä 23 astetta. Veden pH oli 8,2, kun vuonna 2024 se oli 7,1.
Testaustulokset: Veden fosforipitoisuus oli 26 µg/l eli noussut edellisestä vuodesta hieman (17 -> 26 µg/l). Levämäärästä kertova a-klorofyllipitoisuus oli noussut hieman tasolle 9,4 µg/l verrattuna vuoden 2024 tasoon 8,8 µg/l. Fosforipitoisuuden ja levän määrää kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella vesi oli lievästi rehevää. Suolistoperäiseen liikaantumiseen viittaavia bakteereita oli enemmän (10 pmy/100 ml) kuin edellisenä vuotena (1 pmy/100 ml). Uimavesivaatimuksiin verrattuna vesi oli edelleen erinomaista uimavettä.
Mikroskopointitulos: Näytteessä havaittiin silmämääräisesti hieman levähippuja. Mikroskopioinnin perusteella näytteessä todettiin kohtalaisesti myrkyllisiä sinileviä (suvut Woronichinia ja Dolichospermun). Näytteen valtalajeina tavattiin myrkyttömiä viherleviä suvuista Eudorina ja Botryococcus. Botryococcus-viherlevä tuottaa öljymäistä ainetta, joka ei ole terveydelle haitallista, mutta saattaa muodostaa vedenpinnalle kalvon tai vaahtoa ja tuntua liukkautena uimarin iholla, jos levää on runsaasti. Lisäksi havaitiin jonkin verran kultaleviä (mm. Uroglena) sekä eläinplanktonia.
14.7.2025: Vesi alkoi lämmetä merkittävästi heinäkuun helteiden myötä. Puolivälissä kuuta pintavesi oli jo lähes 25 astetta.
Aurinkoiset päivät nostaneet kivasti veden lämpötilaa, 20 astetta ylittyi 13.6. Mutta viileä kesäkuun loppu sai lämpötilan laskemaan 18 asteeseen.
11.5.2025: Vesi on lämmennyt todella hitaasti, jos ollenkaan. Kun yöt ovat kylmiä ja päivälämpötilakin n. 10 astetta, niin eihän se lämpene. Järviruttolauttoja ajautunut rantaan poikkeuksellisen paljon – eniten sitten kevään 2022.
26.–27.4.2025: Vesi edelleen viileää (11 astetta), hieman ruskeaa mutta silti puhdasta. Kaksi joutsenpariskuntaa taistelee reviireistään järvellä – vain yksi mahtuu. Järviruttoa tulee edelleen rantaan kovalla tuulella.
Viimeiset lumet 10.–11.4.2025: Saatiin vielä muutama sentti lunta yllättäen. Toivottavasti kevään viimeiset.
Kevätmyrsky 9.4.2025: Jo kevään toinen myrsky ja tällä kertaa myräkkä oli vielä kovempi kuin viikkoa aikaisemmin. Myrsky toi jonkun verran irronnutta järviruttoa etelärantaan ja se nostettiin pois järvestä.
Kausi alkaa 28.3.2025: Jäät ovat sulaneet harvinaisen aikaisin, joutsenet saapuneet järvelle.
2024
Pyhäinpäivänä oli veden lämpötila laskenut kuuteen asteeseen. Vielä lämpiää palju mutta vuoden 2024 seuranta päättyy tähän.
Lämmin syksy. Vesi oli poikkeuksellisen lämmintä lähes koko syyskuun lämpimien päivien ja puuttuneiden yöpakkasten vuoksi. Vielä lokakuun puolivälissäkin (12. päivä) veden lämpötila oli lähes 12 astetta.
Niittotalkoot pidettiin 24.8.2024. Rannoilta ja varsinkin pohjoispäästä poistettiin onnistuneesti ruohoja, ulpukkaa ja lumpeita. Järvi näyttää taas paljon paremmalta.
Vesinäyte 15.7.2024: Vesinäyte analysoitiin KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa. Vesi oli kirkasta ja hajutonta. Veden lämpötila oli näytteenottohetkellä 22 astetta. Veden pH oli normaali, neutraalin tuntumassa eli 7,1, kun vuonna 2023 se oli 7,2.
Testaustulokset: Veden fosforipitoisuus oli 17 µg/l eli edelleen hieman laskenut (20 -> 17 µg/l). Levämäärästä kertova a-klorofyllipitoisuus oli myös laskenut hieman tasolle 8,8 µg/l verrattuna vuoden 2023 tasoon 12 µg/l. Fosforipitoisuuden ja levän määrää kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella vesi oli hyvin lievästi rehevää. Suolistoperäiseen liikaantumiseen viittaavia bakteereita oli vähemmän (1 pmy/100ml) kuin edellisenä vuotena (2 pmy/100ml). Uimavesivaatimuksiin verrattuna vesi oli edelleen erinomaista uimavettä.
Mikroskopointitulos: Näytevesi oli silmämääräisesti kirkasta. Mikroskopoinnin perusteella näytteessä oli melko runsaasti Botryococcus-viherlevää. Nämä levät tuottavat yhteytyessään veteen öljymäistä ainesta. Tyynellä säällä öljy nousee vedenpinnalle ja muodostaa selvästi havaittavan kalvon. Öljy voi myös tuntua liukkautena iholla. Järvessä saatetaan havaita myös näihin leviin liittyvää vaahtoa, sillä tuulisella säällä levän tuottamat öljyt vatkautuvat vedessä. Botryococcus-levät eivät ole terveydelle vaarallisia. Näytteessä todettiin vain yksittäisiä myrkyllisiä Dolichospermum- ja Woronichinia-sukujen sinileviä. Erittäin vähäiset sinilevämäärät eivät aiheuta haittavaikutuksia.
11.7.2024: Veden lämpötila on pysytellyt jo kuukauden ajan noin 20 asteessa. Välillä hieman nousten ja sitten taas laskien. Vesi on puhdasta ja varsin kirkasta.
14.6.2024: Viimeisen seitsemän päivän sateet (42 mm) ja viileät päivät (ja yöt) ovat hieman laskeneet veden lämpötilaa – nyt 19 astetta.
9.6.2024: Veden lämpötila käväisi jo 22 asteessa helteiden seurauksena kunnes laski parilla asteella sateiden ja viilenneen sään vuoksi. Vedenpinta on melko alhaalla, kun koko toukokuussa ei satanut kuin 8 mm. Järviruttolautat ovat hävinneet tai rantautuneet.
18.5.2024: Kuluneen viikon helle nosti veden lämpötilan lähes 20 asteeseen. Järviruttoa rantautuu selvästi enemmän kuin vaikka vuosi sitten. Vesi selvästi kirkastunut. Lokit ovat taas valloittaneet saaren.
11.5.2024: Pintavesi harvinaisen lämmintä (17 astetta). Järviruttolauttoja liikkuu edelleen järvellä ja ne rantautuvat tuulten mukana. Lintujen pesintä täydessä vauhdissa.
Kausi alkaa 2.5.2024: Jäiden lähdön jälkeen vesi on taas varsin ruskeaa. Yksittäisiä järviruttolauttoja ajautuu rantaan. Todennäköisesti jäät ovat repineet ruttoa irti rantavesistä.
2023
Ensijää 21.10.2023: Järvi oli ensikerran jäässä lokakuun lopussa – poikkeuksellisen aikaisin. Jäätilanne vaihteli loka-marraskuun vaihteessa kunnes 5.11. kaikki jäät olivat sulaneet. Vuoden 2023 seuranta päättyy tähän.
Vesinäyte 18.7.2023: Vesinäyte analysoitiin KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa. Vesi oli kirkasta ja hajutonta. Veden lämpötila oli näytteenottohetkellä 22 astetta. Veden pH oli normaali, neutraalin tuntumassa eli 7,2.
Veden fosforipitoisuus oli viime vuodesta hieman laskenut (24 -> 20 µg/l). Levämäärästä kertova a-klorofyllipitoisuus oli noussut hieman tasolle 12 µg/l verrattuna vuoden 2022 tasoon 9,4 µg/l. Fosforipitoisuuden ja levän määrää kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella vesi oli lievästi rehevää. Suolistoperäiseen liikaantumiseen viittaavia bakteereita oli selvästi vähemmän (2 pmy/100ml) kuin edellisenä vuotena (10 pmy/100ml). Uimavesivaatimuksiin verrattuna vesi oli edelleen erinomaista uimavettä.
Näytteessä ei havaittu haitallisia tai potentiaalisesti myrkyllisiä sinileviä. Näytteessä oli tavanomaista planktonlevästöä.
Vesijätön lunastus: Maanmittauslaitos https://www.maanmittauslaitos.fi/ hylkäsi kiinteistön omistajan vesijätön lunastushakemuksen vuonna 2021. Kiinteistön omistaja haluaisi lunastaa järven eteläkulman vesijättöalueen ja liittää sen kiinteistöönsä. Kyseisen alueen läpi virtaa merkittävin järveen vettä tuova vesioja ja siksi sen säilyttäminen luonnontilassa on ensiarvoisen tärkeää. Kiinteistön omistaja teki Maanmittauslaitoksen päätöksestä valituksen vuonna 2022. Maaoikeus kokoontui ja suoritti maastokatselmuksen 16.5.2023. Maaoikeus hylkäsi kiinteistön omistajan valituksen 7.6.2023 ja näin ollen alkuperäinen toimituspäätös jää pysyväksi. Esitettyjen dokumenttien ja maastokatselmuksen perusteella Maaoikeus arvioi, että lunastettavaksi haettu alue ei ole rantaviivan siirtymisen johdosta syntynyttä kuivaa maata ja näin ollen se ei ole vesijättöä, minkä vuoksi sitä ei voi lunastaa.
Kevään merkkejä: Jää suli pian pääsiäisen jälkeen mutta vesi oli vielä vappunakin melko ruskeaa ja sameaa. Kaipa se siitä kirkastuu tänäkin vuonna. Nyt ei ollut irrallista järviruttoa juuri ollenkaan rannalla.
Elämää kesällä: Vesi on ollut hieman tavallista tummempaa koko kesän. Järviruttoa ei juurikaan näy missään ja muutenkin kasvillisuutta on vähemmän kuin edellisinä kesinä.
2022
Kasvien poistoa elokuussa 2022: Järven kaakkoiskulmassa on leikattu jonkin verran kelluvalehtisiä kasveja elokuun alussa. Poistaminen oli lähinnä maiseman parantamista. Kasveja ei ollut vielä kovin runsaasti.
Vesinäyte 18.7.2022: Vesinäyte analysoitiin KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa. Vesi oli kirkasta ja hajutonta. Veden lämpötila oli näytteenottohetkellä 20 astetta. Veden pH oli normaali, neutraalin tuntumassa eli 7,1.
Veden fosforipitoisuus oli viime vuodesta noussut (13 -> 24 µg/l). Levämäärästä kertova a-klorofyllipitoisuus oli noussut tasolle 9,4 µg/l verrattuna vuoden 2021 tasoon 1,5 µg/l. Eli vesi ei ole enää ns. karun veden luokassa. Fosforipitoisuuden perusteella vesi oli lievästi rehevää. Suolistoperäiseen liikaantumiseen viittaavia bakteereita oli hieman enemmän kuin edellisenä vuotena. Uimavesivaatimuksiin verrattuna vesi oli kuitenkin edelleen erinomaista uimavettä.
Levälajisto sisälsi pääasiassa kulta- ja piileviä sekä Botryococcus-viherlevää. Sinilevää ei havaittu!! Lisäksi todettiin vähän limalevää, joka ei ole haitallista.
Kesän 2022 kasvillisuus: Kelluvalehtisiä kasveja on selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Lumme kasvaa siellä täällä. Järviruttoa on selvästi vähemmän; pinnalla ei näy ollenkaan.
Järviruton nostoa käsin: Keväällä ja alkukesällä 2022 on saanut nostaa käsivoimin ja -työkaluilla talven jälkeen rantoihin ajautunutta irrallista järviruttoa. Hyvä että saadaan pois järvestä. Levää on kuitenkin järvessä selvästi vähemmän kuin vaikka vuonna 2021. (Havainto heinäkuussa 2022)
2021
Järviruton poistoa – projekti alkaa viikolla 39: Clewat saapui Lahniolle 1.10.2021 ja hanke alkoi laitteiston kokoamisella ja veteenlaskulla.
Työt alkoivat samana päivänä ja jatkuivat yli viikonlopun aina sunnuntaihin 3.10. asti.
Järviruttoa nousee järvestä, kaivurilla säkit traktorin lavalle ja edelleen pellolle.
Projekti on Clewatin osalta päättynyt. Aluskin saatiin nostettua onnistuneesti.
Paljon saatiin järviruttoa pois. Tulokset näkyvät paremmin ensi kesänä.
Talkootunteja mökkiläisille kertyi 104 henkilötyötuntia ja 26 konetyötuntia.
Vesinäyte 21.7.2021: Vesinäyte analysoitiin KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa. Vesi oli kirkasta ja hajutonta. Veden lämpötila oli näytteenottohetkellä 22 astetta. Veden fosforipitoisuus oli edelleen melko alhainen, tosin hieman viime vuodesta noussut (11 -> 13 µg/l). Levämäärästä kertova a-klorofyllipitoisuus oli karuille vesille ominainen (luokkaraja < 4 µg/l).
Veden hygieeninen laatu ja uimakelpoisuus oli erinomainen.
Näyte oli silmämääräisesti tarkasteltuna kirkas eikä siinä näkynyt hiukkasia. Mikroskooppisessa tarkastelussa näytteessä oli hyvin vähän leviä. Näytteessä oli hyvin harvakseltaan Dolichospermum lemmermanni-sinileviä, jotka voivat muodostaa myrkyllisiä kantoja. Näytteessä oli myös jonkin verran Botryococcus-suvun viherlevää, joka voi runsaana esiintyessään muodostaa veden pintaan öljymäisen kalvon. Botryococcus-levät eivät ole myrkyllisiä.
Järviruton poistoa kesällä 2021 – hanke toteutuu: Saimme ELY:ltä avustuksen vuonna 2020 ja vielä toisen avustuksen 2021 ja nyt olemme kasanneet omarahoitusosuutemme, mikä mahdollistaa hankkeen toteuttamisen. Sopimus Clewatin kanssa on tehty ja elokuun jälkimmäisellä puoliskolla järvestä poistetaan järviruttoa ja muuta kasvillisuutta Clewatin menetelmää käyttäen ainakin kolmen päivän ajan. Päivitystä (kuvia, videoita ja tarinaa) tulossa tälle sivulle, kun hanke etenee….
Linkki, jossa Clewat kerää järviruttoa Pirkkalassa: https://youtu.be/SAiGfoMpouw
Clewat keräsi Kokkolan vierasvenesatamasta syksyllä 2020 tähkä-ärviää. Kymmenen päivän operointina talteen saatiin yli 50.000kg tähkä-ärviää. Tallenne kyseisestä puhdistuksesta: https://www.youtube.com/watch?v=D7flW_atd44
Järviruton poistoa kesällä 2021 – suunnittelua: Saimme ELY:ltä avustuksen ja nyt kasaamme muuta rahoitusta järviruton poistohankkeelle. Todennäköisesti käytämme Clewatin kehittämää menetelmää loppukesästä.
2020
Vesinäyte 30.7.2020: Vesinäyte analysoitiin KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa. Vesi oli kirkasta ja hajutonta. Veden lämpötila oli näytteenottohetkellä 20 astetta. Veden fosforipitoisuus oli alhainen, karun veden luokassa (Luokkaraja < 12 µg/l). Samoin levämäärästä kertova a-klorofyllipitoisuus oli karuille vesille ominainen (Luokkaraja < 4µg/l). Veden hygieeninen laatu oli hyvin lievästi heikentynyt, koska vedessä todettiin suolistoperäisiä bakteereita. Veden hygieeninen laatu ja uimavesikelpoisuus oli kuitenkin erinomainen. Näytevedessä todettiin silmämääräisessä tarkastelussa hieman vaaleita hippuja, jotka olivat mikroskooppisen tarkastelun perusteella Dolichospermum- ja Woronichinia-sukujen sinileväkolonioita. Sinilevistä tavattiin myös yksittäisiä pieniä Microcystis-kolonioita ja Aphanizomenon-rihmoja. Kaikkien näiden sinileväsukujen tiedetään voivan muodostaa toksiineja tuottavia kantoja, joten varotoimenpiteet ovat runsaan esiintymisen aikaan paikallaan. Pieni määrä levähiutaleita vedessä ei kuitenkaan estä uimista. Uimista tulee välttää, mikäli vedessä tai rannalla on silmämääräisesti havaittavissa runsaasti vihreitä levähippuja tai levämassaa.
2019
Vesinäyte 24.7.2019: Suoritettujen tutkimusten (KVVY Tutkimus Oy) osalta vesinäyte täyttää yksittäiselle uimarantavesinäytteelle asetetut raja-arvot (STMa 354/2008). Silmämääräisen tarkastelun perusteella vesinäyte oli kirkas, eikä siinä ollut havaittavissa levähippuja tai muitakaan levän kaltaisia partikkeleja. Mikroskooppisessa tarkstelussa vesinäytteestä ei havaittu lainkaan sini- tai limalevää. Näytteen päälajina olivat haitattomat Tabellaria-suvun piilevät. Levämäärityksen perusteella vettä on turvallista käyttää uimavetenä.
2018
Pohjan jyrsintää 13.–14.10.2018: Järven rantoja jyrsittiin ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Jyrsintäsyvyys max. 170 cm. Lähes kaikki rannanomistajat osallistuivat hankkeeseen. Näin saatiin jyrsittyä yli 50 % koko järven rannoista. Ensi kesänä ei pitäisi ruohoa kasvaa jyrsityillä rannoilla. Seurataan mielenkiinnolla tilannetta.
Vesinäyte 31.7.2018: Suoritettujen tutkimusten osalta vesinäyte täyttää yksittäiselle uimarantavesinäytteelle asetetut mikrobiologiset raja-arvot (STMa 354/2008). Mikroskooppisen tarkastelun perusteella näytteessä todettiin levää erittäin vähän, lähinnä yksittäisiä nielu- ja kultaleviä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven kalalajeja: Hauki, ahven, särki, suutari ja ruutana. Ahventen määrä on lähtenyt mukavasti nousuun.
Järvellä pesii joutsenpari ja kuikkapari. Lokkeja pesii järven keskellä olevassa saaressa jo liiankin monta. Satunnaisesti myös sinisorsapariskunta kasvattaa poikueensa täällä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Ei vakituista asutusta; 12 kesämökkiä, joiden lisäksi vesialueella on muutama maanomistaja.
Yhdistyksen toimintaa
Vuosikokous pidettiin 1.8.2025
Yhdistyksen hallitus 2025–2026: Petri Heininen (puheenjohtaja), Arja Jäspi (sihteeri/rahastonhoitaja), Marjatta Valta, Kari Rantala, Olli Myllymaa. Pekka Seiko, varajäsen
Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja: Kyösti Ala-Kaila
