Urajärvi (14.123.1.001)
Järvi
Nimi: Urajärvi
Järvinumero: 14.123.1.001
Vesistöalue: Urajärven valuma-alue (14.123)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 414,74 ha
Syvyys: 16,12 m
Keskisyvyys: 4,44 m
Tilavuus: 62 856 200 m³0,0629 km³ <br />62 856 200 000 l <br />
Rantaviiva: 29,46 km29 460 m <br />
Korkeustaso: 65,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Iitti
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Urajärvi on Kymenlaakson 6. suurin järvi pinta-alan perusteella, Järviwikin tilastojen mukaan, ja lisäksi se on Iitin kolmanneksi suurin järvi. Iitin kokonaispinta-alasta (687,1 km²) sisävesien osuus on 14,2 % (97,28 km²). Urajärven osuus Iitin sisävesien pinta-alasta on noin 14,5 % (14,147 km²). Urajärvellä on 13 saarta, joiden yhteispinta-ala on 24,6 hehtaaria. Urajärvi on pintavesityypiltään: pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (OIVA 2013.)
Nykytila ja suojelu
Urajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja sen kemiallinen tila on hyvä (OIVA 2013). Urajärven tilaa heikentävät maatalouden ja haja-asutuksen hajakuormitus sekä järven sisäinen kuormitus. Kuormittajat aiheuttavat järvessä rehevöitymistä sekä orgaanisen aineen aiheuttamaa hapen kulumista.
Urajärvellä on Natura-alue Mukulanlahdella, joka on myös osa Pyhäjärven Natura-aluetta (Valtion ympäristöhallinto 2008).
Urajärvi on valittu Kymijoen järvikunnostushankkeeseen. Hanke on viralliselta nimeltään Kymijoen alueen järvikunnostushanke (2013-2014). Hankkeen tarkoituksena on tarjota apua kunnostuksen suunnittelussa kymmenelle Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella olevalle järvelle. Hankkeen toteuttaja on Kymijoen vesi ja ympäristö ry. (Gråsten 2013, 4.)
Urajärven osalta hanke etenee niin, että ensin järvestä tehdään nykytilatutkimus ja kunnostaminen suunnitellaan. Tämän jälkeen hankitaan kunnostamiseen tarvittava rahoitus, joka haetaan EU:lta. (Gråsten 2013, 5.)
Suunnitteluvaihe kestää kaksi vuotta ja kaikki halukkaat joilla on ideoita tai mielipiteitä kunnostuksen suunnitteluun voivat ottaa yhteyttä hankkeen toteuttajaan: Kymijoen vesi ja ympäristö, projektipäällikkö Minna Ketola. (Gråsten 2013, 5.)