Käyttäjä:Oarla001

Oarla001'n Järviwiki kotisivu

MAMK

Järviwiki-projekti 1/5 2014-31.8 2014

SYKE

Projekti-info

Osallisena Mikkelin ammattikorkeakoulun Järviwiki-projektissa, projektikesto (1/5 2014-31.8 2014)

Yhteystiedot:

Mikkelin ammattikorkeakoulu/Järviwiki-projekti PL181 50101 Mikkeli

Projektiohjaaja: Anne-Marie Tuomala anne-marie.tuomala@mamk.fi

Tilaajaorganisaatio/yhteys-henkilö: SYKE/viestintäosasto/Matti Lindholm

Ajankohtaista

4/6/2014

kohteiden taulukointi

Lisätty kuva tarvittavista SFS standardeista eri ainemittauksissa normaalissa vesistökohteessa +++

3/6/2014

Lisätty pääpiirteissään, vuoksen vesistöalueesta lisätty vain 1.jakovaihe.

Lisätään vesistöalueiden kuvaukset (4) kohteeseen käyttäen wikipediaa; menee omaan käyttöön pienin muutoksin ja referencein.

Sivun muokkaus alkoi taas toimia :).

Lisätään tutkittaviin vesialueisiin alemmat jakoalueet pikalinkkeineen.

Tarkennetaan päivän mittaan jo valittuja jakoalueita käytettävän ajan puitteissa.

2/6/2014

Vesistöistä tiedonhakua, (kirjastovisiitti Lappeenrannassa)

30/5/2014

Havaintopaikkojen täydennystä.

28/5/2014

Lisätty Saimaan Vesistöennusteiden pikakuvakkeet

27/5/2014

Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Iso- ja Pieni-Häähkänen korjattu (27/5/2014)

Pintavesien Ekologinen Tila

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

26/5/2014

Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014)/ (korjattu) (26/5/2014)

22.5.2014

Saimaan vedenpinta on taas nousussa.

Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)

Kohdealue

Vuoksi (06) päävesistö

Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesistö, joka sijaitsee pääosin Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilla Itä-Suomessa. Vesistön latva-alueita on myös Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Venäjän Karjalassa. Sen valuma-alueen pinta-ala on 61 560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52 390 neliökilometriä. Vesistön pääjärvi on Suur-Saimaa, johon kuuluvia järvenselkiä ovat muun muassa Etelä-Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä. Vuoksen vesistöön kuuluvat lisäksi muun muassa Unnukka, Kallavesi, Pielinen, Kermajärvi, Juojärvi ja Suvasvesi, joiden veden pinnan taso on Saimaata korkeammalla. Vuoksen vesistö alkaa Pohjois-Savon ja Kainuun rajamailta, josta lähtevät Kallaveden reitin lähdereitit Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti. Kallavedestä vedet purkautuvat Soisalonsaaren kahta puolta Haukiveteen läntisenä Leppävirran reittinä ja itäisenä Heinäveden reittinä. Heinäveden reittiin yhtyy idästä tuleva Juojärven reitti. Haukiveteen päätyy myös Vuoksen vesistön toinen pääreitti, Pielisen reitti. Reitit ovat samalla vesiteinä rahtiliikenteelle ja matkailulle muun muassa Kuopioon ja Joensuuhun. Näiden vesireittien korkeuseroja hyödynnetään vesivoimaloiden avulla sähköntuotannossa. Suurimmat voimalat ovat Pielisjoessa olevat Kaltimon ja Kuurnan voimalat sekä Huruskosken voimala Varkaudessa. Vuoksen vesistö laskee Vuoksea pitkin (156 km) Venäjän puolelle Laatokkaan. Vuoksen alkuun on rakennettu Imatrankoskelle (1929) ja Tainionkoskelle (1947–1951) koko vesistön suurimmat vesivoimalaitokset. Laitokset omistaa nykyisin Fortum Oyj. Puuta uitetaan Vuoksen vesistössä runsaasti, johtuen monien puunjalostusteollisuuden laitosten sijainnista sen ympäristössä. Tärkeitä teollisuuslaitoksia on Imatralla,Joutsenossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Ristiinassa ja Varkaudessa. Uittomäärät vaihtelevat vuosittain 700 000 ja 1,4 miljoonan kuutiometrin välillä.[1]. Vuoksen vesistön vesiliikenne merelle kulkee Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Venäjän puolelle Viipuriin.¨

Wikipedia. 2014. Vuoksi. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoksen_vesist%C3%B6

Vuoksen vesistön koostavat osa-alueet (1. jakovaihe)

Iisalmi	Pielinen	Nilsiä
Höytiäisen	Juojärven	Koitajärvi
Haukivesi-Kallavesi	Pyhäselkä	Suur-Saimaa

Alueen järvisaalista

Saimaa

Tervajoki (07) päävesistö

Tervajoki (ven. Полевая, Polevaja) on joki Suomessa Etelä-Karjalan maakunnassa ja Venäjällä Viipurin piirissä. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 108 km² ja Venäjän puolella 96 km². Suomen puolella Tervajoen vesistö sijaitsee Lappeenrannankaupungin alueella. Tervajoki saa alkunsa Lappeenrannan eteläosista, pääosin entisen Ylämaan kunnan alueelta. Vesistön latvaosan suurimmat järvet ovat Ruokonen (korkeus 52,7 metriä merenpinnasta), Suuri-Sarkanen ja Kyperjärvi (Kypärinen). Venäjän puolella joki virtaa pitkän ja kapean Tervajärven kautta. Tervajoki laskee Viipurinlahteen Tervajoen kylän kohdalla.

Wikipedia. 2014. Tervajoki. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tervajoki_(Lappeenranta)

Tervajoen vesialueen koostavat osa-alueet

Purajoki	Luhdanoja
Tervajoki	Venäjän puolella

Alueen järvisaalista

Lahinjärvi	Likolampi
Orijärvi	Pitkälampi
Pulkkalampi	Syrjäjärvi

Vilajoki (08) päävesistö

Vilajoki (ven. Тархановка, Tarhanovka) on Suomenlahteen laskeva joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue ulottuu Suomessa Etelä-Karjalassa Lappeenrannan ja Luumäen kuntien alueelle ja Venäjällä Viipurin piirin Tienhaaran kunnan alueelle. Venäjän puoleinen osuus on entisen Säkkijärven kunnan alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 252 km² ja Venäjän puolella 92 km². Vilajoen vesistö saa alkunsa Salpausselän eteläpuolisilta suoalueilta Lappeenrannan länsiosissa. Varsinainen joki alkaa Korppinen-järvestä Kieronjoki-nimisenä ja siihen yhtyy Pentinjoki. Vilajoeksi muuttuneena se virtaa Ylämaan kirkonkylän kautta, jonka kohdalla jokeen yhtyy lännestä jokihaara Harattalanjoki-Pyörteenjoki-Marjukkainjoki. Tämä jokihaara saa alkunsa Urpalanjoen vesistöön kuuluvasta Urpalonjärvestä, jolla on myös kaakkoinen lasku-uoma Vilajoen vesistöön. Jokihaaran varren järviä ovat Harattalanjärvi ja Korppisenjärvi. Ylämaan kirkonkylän jälkeen joki virtaa Lahnajärveen ja siitä edelleen Pukalusjärveen. Pukalusjärvi ulottuu rajan taakse Venäjän puolelle. Vilajoki laskee Venäjän puolella Viipurinlahden Vilalahteen entisen Säkkijärven kunnan Vilajoen (ven. Балтиец, Baltijets) kylän luona. Vilajoki-nimeä esiintyy myös pohjoisemmassa Tanin seudulla Lappeenrannan puolella.

Vilajoki. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilajoki

Vilajoen koostavat osa-alueet

Tittaran valuma-alue (08.004)	Korppisen alue (08.003)
Pentinjoen valuma-alue (08.006)	Läntisen Vilajoen valuma-alue (08.005)
Koskenjoen - Kieronjoen alue (08.002)	Myllyojan valuma-alue (08.007)
Pukaluksen - Lahnajärven alue (08.001)	Venäjän puolella (08.001R)

Alueen järvisaalista

Aitjärvi	Ala-Kerätti	Hirsilampi	Huolamoinen	Hyttilänjärvi
Katralampi	Kattilajärvi	Kaurionlampi	Keski-kerätti	Kirvesjärvi
Kuuluanlampi	Lahnajärvi	Luotonen	Moskovanlampi	Mustalampi
Nisalampi	Paskolampi	Pukalus	Rautapata	Salminen
Sammakkolampi	Toivarinlampi	Tuherrus	Tuohikas	Valkjärvi
Voilampi	Ylä-Kerätti

Urpalanjoki (09) päävesistö

Urpalanjoki (ven. Серьга, Serga) on joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue on suurimmaksi osaksi Suomen puolella Miehikkälän, Luumäen ja Lappeenrannan kuntien alueella. Joki laskee Suomenlahteen Venäjän puolella Viipurin piirin alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 467 km² ja Venäjän puolella 90 km². Urpalanjoen vesistö saa alkunsa ensimmäisen Salpausselän eteläpuolelta Luumäeltä ja Lappeenrannan länsiosista. Latvaosien järviä ovat Latvanen (63,5 m) ja Urpalonjärvi (60,2 m). Urpalonjärven jälkeen jokeen yhtyy lännestä Kirkkojoki Luumäen kirkonkylän ja Taavetin suunnasta. Keskijuoksulla merkittävin sivujoki on Ihaksenjärvestä virtaava Ihakselanjoki. Lähellä rajaa on järviosuus Suurijärven, Väkevänjärven ja Kavalanjärven kautta. Venäjän puolella sijaitseva Laihajärvi laskee vetensä Suomen puolelle Urpalanjokeen hieman ennen kuin joki virtaa Miehikkälässä Venäjän puolelle. Joen Venäjän puoleinen osuus on noin 15 km. Jokisuussa sijaitsi entinen Virolahden kylä Ala-Urpala.

Urpalanjoen vesistöalue. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Urpalanjoki

Urpalanjoen koostavat osa-alueet

Suuri-Urpalon valuma-alue (09.006)	Saarenpuron valuma-alue (09.005)
Urpalanjoen yläosan alue (09.003)	Ihaksenlanjoen valuma-alue (09.007)
Suurijärven - Pitkäjärven alue (09.002)	Ravinsaaran valuma-alue (09.004)
Urpalanjoen alaosan alue (09.001)	Venäjän puolella (09.001R)

Alueen järvisaalista

Iso-Häähkänen	Kotilampi	Salajärvi eli Nurmelanjärvi	Väkevänjärvi

Venäjän raja-alue (86) päävesistö

Koostavat osa-alueet

Rokkalanjoki	Nisajoki
Kaltonjoki	Venäjän puolella 2
Venäjän puolella 1	Venäjän puolella 3

Alueen järvisaalista

Ala-Vihellys	Ala-Sammalinen	Hallampi	Husujärvi	Kairalampi
Kalamainlampi	Liepurlampi	Mustalampi	Mutalampi	Myllylampi
Ottojärvi	Paskalampi	Pieni-Häähkänen	Pyyslampi	Tallijärvi
Tielislampi	Ylijärvi	Ylä-Sammalinen	Ylä-Vihellys

Aloitetut havaintokohteet

Kuuluanlampi ranta-alue (suo)

Piensaimaa Merenlahti

Veneranta, Merenlahti

Korjausehdotukset kahvihuoneessa

Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkänen nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Kairalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Liepurlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Paskalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014 (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Tielislampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Moskovanlampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Pitkälampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Pulkkalampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

linkit

Kalapaikka.net Paljon tieteellistä informaatiota saatavissa, mutta valitettavasti sivustossa kielletään kaikkinainen Datan käyttö ja kopiointi muissa julkisissa palveluissa. Monille Järville mm. väriluku ja kokonaisfosfori seurantaa. (Asiakkaalla on oikeus hyödyntää Palvelua ja sen osia vain omaan yksityiseen käyttöön, omaan opiskeluun, yksityiseen tutkimustoimintaan tai ilman kaupallisia tavoitteita tapahtuvaan harrastustoimintaan. Asiakkaalla on oikeus käyttää Palvelua ammatillisen tiedon hankkimiseen siinä tapauksessa, että tiedolla ei harjoiteta kaupallista toimintaa)

Saimaa vedenkorkeus

SYKE

Takaisin ohjeiden pääsivulle

Ymparisto.fi-palvelu

YTP Oiva