Urpolanlampi (04.152.1.001)

2 070 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Urpolanlampi
• Järvinumero: 04.152.1.001
• Vesistöalue: Urpolanjoen valuma-alue (04.152)
• Päävesistö: Vuoksi (04)
• Ekologinen tila:

Perustiedot

• Pinta-ala: 13,5 ha
• Syvyys:
• Keskisyvyys:
• Tilavuus:
• Rantaviiva: 2,07 km2 070 m <br />
• Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Mikkeli
• Maakunta: Etelä-Savon maakunta
• ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Urpolanlampi (04.152.1.001)/­Uusi hulevesiputki

18. tammikuu 2025 09:57

Sameaa ja sakkaa pohjavesialueella.

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Urpolanlampi on pienehkö lampi Urpolan kaupunginosassa parin kilometrin päässä Mikkelin keskustasta. Pinta-alaltaan lampi on 13 hehtaarin suuruinen ja sen valuma-alue on 105 hehtaarin suuruinen ja koostuu lähinnä ympäröivästä ,metsästä. Lähialueen hulevedet päätyvät myös lampeen kolmea eri putkea pitkin. Lisäksi lampi saa vettä läheisestä Pitkäjärvestä.

Nykytila ja suojelu

Järven vesi on ruskeaa, mutta kuitenkin vähähumuksista. Se on myös lievästi rehevöitynyt ja lammen eri osissa on Ely-keskuksen tutkimuksissa havaittu happikatoa useana vuonna. pH on kuitenkin, muista ongelmista huolimatta, pysynyt neutraalina ja lammen puskurointikyky on arvioitu hyväksi. Järven ranta rajoittuu Urpolan luonnonsuojelualueeseen, jossa kiertää luontopolku ja kesäisin siellä on avoinna myös Urpolan luontokeskus

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Pohjoisrannalla, jossa ihmisen vaikutus rakennelmineen näkyy eniten, rannan ympärystö on nurmikkoa ja lehtipuustoa, kun taas luonnontilassa oleva eteläpuoli kasvaa mäntyvoittoista sekametsää. Liikuntatelineiden edustalla vedessä kasvaa paljon ulpukoita ja vesiheinää, mutta muualla vedessä ei kasva kasvillisuutta.