Pojanjärvi (21.033.1.008)
Pojanjärvi on pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä.
Valokuva
Järvi ja sen ympäristö
Seitsemän metriä syvän ja yli kolme kilometriä pitkän ja kapean Pojanjärven rannat ovat metsäisiä. Pieniä peltoja on lähinnä järven pohjois- ja eteläpäässä. Järven pinta-ala on lähes 24 hehtaaria ja valuma-alue noin 150 ha.
Järven ympärillä on muutamia ympärivuotisessa asutuksessa olevia kiinteistöjä ja järven itärannalla vanhaa vapaa-ajanasutusta. Länsirannalle on suunniteltu loma-asuntojen korttelialue, joka sisältää kuusi rakennuspaikkaa. Laaditun ranta-asemakaavan mukaan ranta tulee säilymään luonnonmukaisena.
Pojanjärveen vesiä tulee rantavaluntana sekä eteläpään ojista. Järvestä pois vedet laskevat pohjoisen suuntaan, Vatsianjärveen laskevaan puroon.
Veden laatu
Pojanjärven vedenlaatua on seurattu kolmen vuoden välein järven pohjoisosan syvänteessä, havaintopaikalla Kyttälä 1.
Järven vesi on kirkasta, mutta selvästi humusväritteistä. Kesällä mitatut näkösyvyysarvot ovat olleet noin 2 metriä. Pojanjärvi on ehtinyt lämmetä yli kymmenasteiseksi, ennen kuin se on kesällä lämpötilakerrostunut. Talvisin järven alusveden lämpötila on ollut neljän asteen tuntumassa. Kerrostuneisuuskausina järven alusvedestä happi on loppunut. Talvisin selvää happivajetta (50 %) on ollut myös päällysvedessä.
Ravinnepitoisuudet Pojanjärvessä ovat olleet lievästi rehevän humusjärven tasoa. Alusvedessä ravinteita on ollut päällysvettä enemmän, mutta pitoisuudet eivät ole viitanneet merkittävään sisäiseen kuormitukseen, eivätkä ole olleet noususuunnassa. Levätuotantoa osoittavat klorofylli a-pitoisuudet ovat osoittaneet järven lievää rehevyyttä. Pojanjärvessä on todettu sinilevien eli syanobakteerien runsastumista, mikä on ajoittunut syksyyn. Kukinnot eivät ole olleet pitkäaikaisia, eivätkä ole rajoittaneet järven käyttöä.
Pojanjärvelle ei ole sen pienen koon takia määritetty järvityyppiä, eikä sen ekologista tilaa ole luokiteltu. Järvessä todettu lievä rehevyys on samansuuntainen kuin veden laadultaan hyvissä, pienissä humusjärvissä.Järven alusvedessä todettu säännöllinen hapettomuus liittyy Pojanjärven suojaiseen asemaan kalliomaaston keskellä. Tuulen sekoittava vaikutus jää järvessä heikoksi. Veden vaihtuvuus järvessä on myös hidasta.
Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia.
Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
Klorofylli-a mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Lievästi rehevissä järvissä klorofylli a-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
Vesiluonto
Vesistön käyttö
Pojanjärvi on helposti saavutettavissa hyvien tieyhteyksien ansiosta. Järven itäpuolella on laajahko, Suolijärven rantaan ulottuva hiljainen metsä-alue, mikä tarjoaa hyvät puitteet virkistäytymiseen. Metsässä on polkuverkostoa.
Vesistön kunnostus
Veden laadun perusteella Pojanjärvessä ei ole tarvetta kunnostustoimiin. Järven alusveden säännöllinen hapettomuus on järven hydrologis-morfologisten olosuhteiden mukaista. Järven kohdistuvan kiintoaine- ja ravinnekuormituksen kasvua tulee ehkäistä vesiensuojelutoimin valuma-alueella.
Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän [1.pdf sijoittamiseen ja rakenteeseen] sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita. Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.
Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus. Vähäisiäkään jätevesiä ei saa johtaa kuitenkaan suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Opas jätevesien maailmaan -nettisivuilta, kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Järven yhteisöt
Pojanjärvelle ei ole vielä perustettu omaa järviyhdistystä.
Kytöjärven kalastuskunta
Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Suolijärven Hämeen puoleinen vesialue, Hirvijärvi, Märkiö, Paalijärvi, Sääksjärvi, Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vatsianjärvi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 800 ha. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi. Lisätietoa kalastusluvista alueelle
Aiheesta muualla
Vedenlaadun seurannan raportit
