Simpelejärvi (yhd.)
Simpelejärvi on suuri järvi Hiitolanjoki (03) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä ja tyydyttävä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
-Loikonsaari_134-ObsIMG-201906161447-39.jpg)
Simpelejärvi (yhd.)/Loikonsaari 134
16. kesäkuu 2019 14:47
Järven erityispiirteet
Simpelejärvi sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa; kapea lahti ulottuu myös Venäjälle. Järven pinta-ala on 88,2 km²; Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 50.
Simpelejärvi on Hiitolanjoen vesistön keskusjärvi. Valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 813 km², josta vettä 17,3 %. Suurimmat osa-alueet ovat Tyrjänjärven alue (198 km²) ja Suuri Rautjärven alue (93 km²).
Niemet ja saaret jakavat Simpelejärven neljään altaaseen; itäisten altaiden rajana oleva Jängensalmi on vain 50 metrin levyinen ja valtatie 6 alle jäävä Särkisalmi vielä ahtaampi.
Järven suurimpia saaria ovat Petäjäsaari (128 ha), Pitkäsaari (93 ha) ja Tarvassaari (90 ha).
Vedenkorkeus ja virtaama
Simpelejärven vedenkorkeushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1913 lähtien. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut NN+69,05 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 54 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+70,63 m (kesäkuussa 1924) ja alin NN+68,31 m (maaliskuussa 1971), joten äärivaihtelu on ollut 232 cm. Järveä on säännöstelty 1970-luvulta lähtien.
Menovirtaamahavaintoja on Juankosken voimalaitokselta vuodesta 1975 lähtien. Keskivirtaama on ollut 5,9 m3/s, keskiylivirtaama 13,4 m3/s ja keskialivirtaama 2,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 22 m3/s (toukokuussa 1983) ja 0,0 m3/s.
Havaintopaikka sijaitsee Särkisalmella, Parikkalan kunnassa Etelä-Karjalassa. Järven kokonaispinta-ala on 91 km². Havaintopaikka (vedenkorkeusasteikko) sijaitsee salmessa. Jäätymis- ja jäänlähtötiedoissa on havaittu sekä läheisen pienemmän Lemmikonselän ja kaukaisemman isomman Kirkkoselän jäätymisiä ja jäänlähtöjä. Kaikista päivämääristä ei ole varmuutta kumpaako aluetta tarkoitetaan.
Jäähavainnot
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on olemassa särkisalmelta vuodesta 1913 lähtien. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1925, myöhäisin 31. joulukuuta 1943. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 2007 ja 28. toukokuuta 1917.
Jäänpaksuushavaintoja on rekisterissä talvesta 1960–1961 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 57 cm, koko jakson ennätyspaksuus 75 cm maaliskuulta 1971.
Nykytila ja suojelu
Suomen ympäristökeskuksen antamien käyttökelpoisuusluokitusten mukaan Simpelejärven vedenlaatu vaihtelee erinomaisen (Kurhonselkä), hyvän (Kirkkoselkä), tyydyttävän (Lemmikonselkä, Sokkiinselkä) sekä välttävän (Siikalahti) välillä. (Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Simpelejärven kalalajistoon kuuluu ainakin 13 eri lajia. Muikku on alueen tärkein talouskalalaji mutta myös siika, taimen, kuha, hauki ja ahven ovat tärkeitä virkistyskalalajeja. Simpelejärvellä on myös oma erikoisuutensa - Simpeleen järvisiika. Simpelejärvellä on tavattu myös jokirapua harvoina kantoina. Myös täplärapua on istutettu vesialueelle. (Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Rantapuiston uimaranta Parikkalassa.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalue
Yhdessä Simpelejärven puolesta -hanke v. 2010-2012
Lähteet
Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. www-sivut. Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalue http://www.ekkalatalouskeskus.fi/index.php?p=4&yl=6. Päivitetty 2010. Luettu 1.8.2014
