Bodominjärvi (81.055.1.002)
Bodominjärvi on pieni järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Valokuvat
-Havaintopaikka_1-ObsIMG-201707231032-12.jpg)
Havaintopaikka 1
23. heinäkuu 2017 10:32
Järven erityispiirteet
Bodominjärvi on matala savinen järvi, pinta-alaltaan Espoon suurin. Sen keskisyvyys on 4,5 m ja syvimmät kohdat 9-20 m. Järvestä on aikoinaan nostettu raakavettä, ja sen pintaa säännöstellään yhä.
Bodom tunnetaan parhaiten 60 -luvulla tapahtuneesta murhasta. Kolmen telttailemassa olleen nuoren raakaa murhaa ei ole kyetty selvittämään. --H..k.a 7. tammikuuta 2014 kello 10.21 (EET)
Nykytila ja suojelu
Bodominjärvi on rehevöitynyt, ja se kuuluu kolmen tärkeimmän suojeltavan järven joukkoon Espoossa.
Espoon kaupungissa on tuhansia talouksia ilman kunnallistekniikkaa, ja näistä kokonaisia kyliä Bodominjärven valuma-alueella. Vuonna 2013 järven koillisosan kyliin rakennettiin lähes 60 vuoden odottelun jälkeen vesijohto ja viemärit, mutta edelleen kunnallistekniikkaa tarvitaan laajalla alueella. Harmaavedet valuvat puroja ja ojia myöten Bodominjärveen.
Alueen maaperä on helposti liettyvää hiesumaista savea, ja sateiden aikana ympäristöstä tuleekin runsaasti maa-aineksia veteen. Savisuus on myös järven ominaispiirre, joka näkyy selvästi vertailtaessa Bodominjärveä muihin alueen järviin. Järvet näkyvät mainiosti esim. lentokoneesta laskeutumireitin ollessa Kehä III yläpuolella.
Espoon kaupungin mittausten mukaan järven tila on melko hyvä, mutta aistein havaittavasti sen tila on jatkuvasti heikentynyt.
--H..k.a 7. tammikuuta 2014 kello 10.47 (EET)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Bodominjärvessä on ahventa, haukea ja kuhaa. Kalakantaa hoidetaan istutuksin, ja petokalakantaa pyritään vahvistamaan jotta saataisiin särkikalojen määrää pienemmäksi. Lahnaa, suutaria, sorvaa ja särkeä on runsaasti. Muinoin istutettua ankeriasta järvessä lienee edelleen joitakin yksilöitä.
Järven pohjoisosassa on keväällä havaittavissa pientä kilpailua: muuttoaikana löytyy sekä kyhmyjoutsen- että laulujoutsenpari, joista kyhmyjoutsen jää pesimään. Haikaroista oli keväällä 2012 paikallistettavissa kaulushaikara lahden pohjoissivulla ja harmaahaikara eteläsivulla. Hanhista sekä valkoposkihanhipari että kanadanhanhipari uiskentelivat keväällä, mutta poikasia ei myöhemmin ollut näkösällä. Suurista linnuista näyttäisi korppi pesivän niemessä, jonne ei käytännössä ole jalankulkijalla pääsyä, ja oman rauhallisen pesäpaikkansa on hakenut myös kalasääski. Kaakkuri käy kalassa järvellä.
Järven itärannoilla on vaihtelevasti vaikeasti kuljettavaa pusikkoa tai kosteikkoa ja hankalasti saavutettavaa golfkentän reuna-aluetta. Näillä liikkuu peuralaumoja jättäen selkeät polut maastoon, mutta löytyy ilahduttavasti myös näätäeläimiä mm. saukko ja hilleri.
--H..k.a 7. tammikuuta 2014 kello 11.10 (EET)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Bodominjärven alueella Pohjois-Espoossa saa rakentaa poikkeusluvalla (suunnittelutarveratkaisu). Joka vuosi järven rantaan tai sen lähialueelle rakennetaan uusia hulppeita omakotitaloja. Järven käytölle ei ole olemassa mitään suunnitelmaa joka vahvistaisi sen asemaa virkistyskäytössä, vaikka se sijaitseekin kohtuullisen lähellä kaupunkiasutusta.
Bodominjärvi tulee olemaan Espoolaisille merkittävä vapaa-ajankohde. Se on nyt jo paikallisille ihmisille tärkeä, ja asukkaat ovat ottaneet esim. Pohjois-Espoon asukasfoorumissa esille järvien virkistyskäytön ja esittäneet huolensa järven kunnosta.
Bodominjärven ja sen ympäristön käyttö virkistystarkoitukseen on lisääntynyt huomattavasti sen jälkeen kun Oittaalle perustettiin ulkoilukeskus. Oittaalla on yksi Espoon valvotuista uimarannoista ja talvikaudella mahdollisuus avantouintiin. Talvella jäällä on kelien salliessa 10 km latu järven ympäri. Järven ympäri kulkevia mutkaisia teitä pyöräillään paljon kesät talvet, ja Nuuksion retkeilyalueen metsiin pääsee järven länsipuolelta.
--H..k.a 7. tammikuuta 2014 kello 11.26 (EET)
