Siilinjärvi (04.611.1.010)/
| SIILINJÄRVI (04.611.1.010) | |
|---|---|
| Järvityyppi | Pienet humusjärvet (Ph) |
| Järven pinta-ala | 282 ha |
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 6,9 m ja max. 36,2 m |
| Laskennallinen viipymäaika | 131 vrk |
| Valuma-alueen pinta-ala | 172 km2 |
| Valuma-alueen kuvaus | Siilinjärven valuma-alueen pinta-alasta rakennetun alueen sekä peltojen osuus on molempien vajaat 20 %. Metsää on reilut 50 % ja vesistöjä noin 10 % (mm. Sulkavanjärvi,Kevätön, Pöljänjärvi). Siilinjärven lähivaluma-alueesta rakennettua aluetta on miltei kolmasosa. |
| Järven nykytila | Siilinjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilan heikentyminen näkyy selvimmin kasviplanktonin (levien) runsautena. Järven syvänteen huonosta happitilanteesta johtuen syvännepohjaeläimistön tila on heikentynyt (v. 2010 tutkimus). Veden ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin melko hyvällä tasolla, hyvän ja tyydyttävän luokan rajalla. |
| Kuormitus- ja muutostekijät | Siilinjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet ja yläpuoliselta valuma-alueelta tuleva pistekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 10%. |
| Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja selvittää jätevesien viemäröinnin laajantamismahdollisuudet sekä kiinteistökohtaisten järjestelmien taso ja toimivuus. |
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat | Siilinjärven valuma-alueella on tehty vuonna 2012 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Maaningan ja Siilinjärven alue" (Pohjois-Savon ELY-keskus, raportteja 26/2013). |
| Seuranta | Siilinjärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua sekä klorofyllipitoisuuksia seurataan vuosittain ja pohjaeläimistön tilaa kolmen vuoden välein velvoitetarkkailuna. |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus
