Iso Hietajärvi (04.963.1.012)

2 930 000 m³ <br />0,00293 km³ <br />2 930 000 000 l <br /> 5 950 m <br />

Järven tiedot

Keskustelut

Lisää/muokkaa

Järvi

• Nimi: Iso Hietajärvi
• Järvinumero: 04.963.1.012
• Vesistöalue: Mäntyjoen valuma-alue (04.963)
• Päävesistö: Vuoksi (04)
• Ekologinen tila: erinomainen

Perustiedot

• Pinta-ala: 81,97 ha
• Syvyys: 8,8 m
• Keskisyvyys: 3,57 m
• Tilavuus: 2 930 000 m³0,00293 km³ <br />2 930 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 5,95 km5 950 m <br />
• Korkeustaso: 164,8 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Lieksa
• Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
• ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Järven keskustelusivu

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Iso Hietajärvi sijaitsee Patvinsuon kansallispuistossa Lieksassa. Valuma-alueesta reilu kolmannes on turvemaata, ja suot ovat luonnontilaisia, sekä ojittamattomia. Lähes neljännes valuma-alueesta on järvien ja lampien peitossa. Alueen metsät ovat pääasiassa vanhaa hakkuukypsää metsää, ja pääpuulaji on mänty. Vielä 1900-luvun alussa alueella harjoitettiin kasken- ja tervanpolttoa, ja viimeisin suuri metsäpalo alueella sattui noin 150 vuotta sitten.

Nykytila ja suojelu

Iso Hietajärvi on kirkasvetinen, mutta niukkaravinteinen, melko hapanvetinen järvi. Avovesiaikoina sen pH-arvo voi olla jopa 7,3. Lopputalvesta järven happitilanne saattaa olla heikko, jolloin pohjasta vapautuu fosforia. Isolla Hietajärvellä on tehty mittavia tutkimuksia ilman kautta tulevan kuormituksen selvittämiseksi. Mittausaikana, vuosina 1987-2005, sadeveden happamuus ja sulfaattipitoisuus ovat vähentyneet huomattavasti päästövähennys-sopimusten takia. Verrattuna muihin Suomen osiin, Ison Hietajärvelle ilman kautta tuleva kuormitus on suurempi verrattuna Pohjois-Suomeen, mutta huomattavasti pienempi verrattuna Etelä-Suomeen. Seurannassa ovat myös typpi- ja raskasmetallikuormitukset, sillä niissä ei ole ollut havaittavaa muutosta parempaan.