Kermajärvi (04.274.1.014)
Kermajärvi on suuri järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Järven erityispiirteet
Kermajärvi on Heinäveden reitin pääjärvi. Sen läpi kulkee noin kolmasosa Kallaveden vesistä, jotka virtaavat Suvasvedestä Varisveden kautta Kermajärveen. Varisveteen laskevat myös Juojärven reitin vedet.
Kermajärven pinta-ala on 85,6 km², se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 52. Vesistöisen Etelä-Savon maakunnan järvitilastossa sijoitus on kahdestoista, kun mukana ovat myös osittain maakunnan alueella sijaitsevat järvet. Kermajärven valuma-alueen suuruutta ei Kallaveden bifurkaation takia voida yksikäsitteisesti määritellä, mutta keskivirtaamaosuuden mukaan laskien se on noin 8600 km². Järven lähivaluma-alue on 556 km².
Kermajärvessä on 440 saarta, joiden yhteispinta-ala on 1796 ha ja rantaviivan pituus 230 km. Yli sadan hehtaarin laajuisia saaria on kolme, suurin on Hentulansaari (345 ha).
Kermajärvellä on pieni kaima (1,8 km²) Ylitorniossa Lapin maakunnassa. Tuo kaima on sikäli 'aidompi Kermajärvi', että nimien alkuperänä on saamen sana, joka tarkoittaa peuranvasaa.
Vedenkorkeus ja virtaama
Kermajärven vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1903. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Kerman kanavan sulun yläpuolella. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 80,12 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 69 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 82,11 m (kesäkuussa 1924) ja alin N60+ 79,42 m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 269 cm.
Kermajärven vedenkorkeutta mitattiin myös Karvion kanavan ala-asteikolla vuosina 1897–1995. Kesäkuussa 1899, valapaton suurtulvan aikana, vedenpinta oli 34 cm korkeammalla kuin vuonna 1924, joten äärivaihtelu kasvaa 303 senttiin.
Lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä Kermajärven luusuasta vuodesta 1970 lähtien. Keskivirtaama on ollut 55 m3/s, keskiylivirtaama 101 m3/s ja keskialivirtaama 30 m3/s. Äärivirtaamat olivat 145 m3/s (kesäkuussa 1988) ja 18 m3/s (marraskuussa 2002).
Nykytila ja suojelu
Kermajärvi on karu, kirkas- ja puhdasvetinen järvi ja kuuluu tyypiltään suuriin vähähumuksisiin järviin. Järven vesi on laadultaan niukkaravinteista sekä fysikaalis-kemialliselta laadultaan erinomaista. Järven happitilanne on myös hyvä.
Kermajärven rannat ovat suurilta osin karuja kallio- ja kivikkorantoja. Järven luonto on jylhää, karua ja erämaista rantaa. Kermajärven saaristo on kasvillisuudeltaan karua tai tyypillistä kangasmetsäkasvillisuutta, kallioperä on syväkiveä ja migmatiittia. Erityisesti järven itäpuoli ja rannat ovat saaristoista joten järvellä on paljon rantaviivaa. Kermajärven rannoilla on suuriakin korkeuseroja mäkisyyden ja kallioiden vuoksi. Keskellä Kermajärveä on suurehko selkä, nimeltään Kermanselkä.
Kermajärven alueella ei ole ollenkaan teollisuustoimintaa joka olisi vaikuttanut huonontavasti vesistöjen laatuun. Järvi onkin lähes kokonaan luonnontilainen, ja se kuuluukin Natura-alueiden rantojensuojeluohjelmaan ja erityissuojelua vaativiin vesistöihin merkittävän maisema-alueensa vuoksi. Kermakoski on myös suojeltu koskiensuojelulailla.
Mahdollinen uhka Kermajärven laatuun on lisääntyvien loma-asutusten tuoma hajakuormitus. Haja-asutuksen kuormituksella voi olla merkittävä paikallinen vaikutus luontaisesti karuun ja kirkasvetiseen Kermajärveen [1].
Pesimäluodoilla ja -reviireillä on vältettävä maihinnousua ja liikkumista lisääntymisaikana. Näin taataa Kermajärven rantojensuojeluohjelma-alueen uhanalaisten ja harvinaisten lajien sekä niiden elinympäristöjen suojelu. Kermajärven alueella on myös kiellettyä luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen sekä pesien tuhoaminen. Selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen on myös kiellettyä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Kermanranta Heinävedellä
Tarut ja tositarinat
Kerman kanavan sulkumestari Kalle Pakarinen oli vuosikymmenten ajan tunnettu sääprofeetta. Presidentti Kekkosen teos "Kirjeitä myllystäni" sisältää Pakariselle osoitetun onnittelukirjeen vuodelta 1974.
