Kakskerranjärvi (95.110.1.001)
Kakskerranjärvi on pieni järvi Pohjoinen Saaristomeri (95) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
-Kakskerranj%C3%A4rvi_it%C3%A4p%C3%A4%C3%A4-ObsALG-202008190659-51.jpeg)
Järven erityispiirteet
Kakskerranjärvi on pitkänomainen saaristojärvi Kakskerran saaressa Turussa, Varsinais-Suomen maakunnassa. Pinta-ala on 1,63 km², keskisyvyys 6,4 metriä ja syvin kohta, Myllykylän syvänne, noin 15 metriä. Järven vesitilavuus on 10,3 milj. m3 ja teoreettinen viipymä noin neljä vuotta. Rantaviivaa on 15 km.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 10,4 km². Se on puolet Kakskerran saaren alasta. Järveen laskee viisi ojaa, suuruusjärjestyksessä Aatilanoja, Kalliolanoja, Pikkujärvenoja, Hyyrtilänoja ja Kollinoja. Näiden kautta järveen tulee paljon kuormitusta etenkin saaren pelloilta. Järven alusvedessä on happikatoa kerrosteisuuden aikaan talvella ja kesällä.
Järvi on muodoltaan pitkänomainen ja halkaisee pitkulaisen Kakskerran saaren. Järven suurin pituus on 5,0 km ja saaren 9,1 km.
Kakskerranjärvessä on kolme saarta: Isosaari (4 ha), Pikkusaari ja Kissasaari. Laskuoja Myllyoja Saaristomereen lähtee Isosaaren itäpuolelta järven etelärannalta. Saarten nimet vaihtelevat lähteestä riippuen. Paikalliset käyttävät Isosaaresta nimitystä Käärmesaari ja keskimmäisestä Muurahaissaari. Pienintä Kissasaarta nimitetään toisinaan myös Lintusaareksi, ja siellä pesiikin säännöllisesti mm. muutamia selkälokkeja. Käärmesaari on korpimainen asumaton saari, ja siellä metsä on kasvanut pitkään vapaasti. Hirvet viihtyvät siellä toisinaan kesäisin, siellä pesivät todennäköisesti harmaahaikarat ja kanahaukka.
Viimeisin muokkaus: Anssi Junnila, Kakskerranjärven suojeluyhdistys. 3.10. 2013
Nykytila ja suojelu
Kakskerranjärvi voi nykyään paremmin
Kakskerranjärven tilassa on viimeisen kuuden vuoden aikana tapahtunut selkeä käänne parempaan. Syksyllä 2007 pantiin järven tärkeällä valuma-alueella Kalliolassa ympäristötukisopimuksella peltoja kesannolle yli 20 ha, ja määrää on sittemmin lisätty. Tämä on vaikuttanut ratkaisevasti ulkoisen kuorman vähenemiseen, ja nimenomaan pintaveden fosforipitoisuuksien alenemiseen tuottavassa kerroksessa. Sinilevien massaesiintymisiä ei ole enää tämän jälkeen havaittu, määrät ovat olleet pieniä eivätkä enää haittaa virkistyskäyttöä. Alusveden happivajaus on vielä toistaiseksi ongelmana; pitkään jatkunut ilmastus eri menetelmin lopetettiin vuonna 2012, mutta tällä ei ole ollut oleellista merkitystä järven tilaan.
Vuonna 2013 näkösyvyys on ollut toukokuista kevätaspektin samennusta lukuunottamatta yli 2 metriä, maaliskuussa peräti 2,8 ja heinäkuussa 2,5 m. Tuottavan kerroksen fosforipitoisuus on ollut n. 20 mikrogrammaa per litra.
Anssi Junnila, Kakskerranjärven suojeluyhdistys 3.10. 2013
Kakskerranjärvi on pintavesityypiltään vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Järven kokonaisfosforipitoisuus on ollut Harjattulan havaintopaikalla suurimmillaan 2000-luvun vaihteessa ja laskenut sen jälkeen. Kokonaistyppipitoisuutta ei ole aina analysoitu järven seurantajakson aikana, mutta havaintojen perusteella suuria muutoksia ei liene tapahtunut. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllipitoisuuden vaihtelu on ollut suurta ja korkeita pitoisuuksia on mitattu ajoittain.
Pintaveden happipitoisuus on ollut Harjattulan havaintopaikalla hyvä talvisinkin, joskin runsaaseen levätuotantoon viittaavaa hapen ylikyllästystä on esiintynyt usein kesällä. Alusveden happitilanne on ollut vaihteleva, mutta hapen puutetta tai jopa happikatoa on ilmennyt eniten kesällä.
Veden humuspitoisuudessa ja sameudessa on ollut suurta vaihtelua kuten näkösyvyydessäkin. Suurimmat näkösyvyydet on mitattu 1970-luvulla, eikä vastaavia ole sen jälkeen ollut. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin huomattavankin korkea, mikä selittyy voimakkaalla levätuotannolla. Talviarvot ovat selkeästi pienempiä. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on laskenut 1970-luvulta nykypäivään.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013
- Kakskerranjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2015
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
