Kaitalanjärvi (35.315.1.006)
Kaitalanjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
Järven erityispiirteet
Kaitalanjärvi sijaitsee Pengon kylän luoteispuolella ja laskee vetensä Ylijokeen. Valuma-alue on järven tilavuuteen nähden suhteellisen suuri ja veden vaihtuvuus on siksi nopeaa. Valuma-alue on pääosin karua metsämaata ja osittain soistunutta. Järven pohjoispuolella sijaitsee myös peltoa. Järven valuma-alueella on vain vähäisessä määrin haja-asutusta.
Maksimisyvyys: 3,5 m
Veden keskiviipymä: 34 v rk
© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Kaitalanjärven vedenlaatua on tutkittu vuonna 1986.
Kaitalanjärven vesi on ruskeaa ja runsashumuksista valuma-alueen metsä- ja suovaltaisuuden takia. Humuksen runsaan määrän ja valuma-alueelta tulevien suovesien vaikutuksesta vesi on varsin hapanta. Veden pH oli laskenut talvella selvästi alle tason 6,0, jota pidetään esimerkiksi rapujen kannalta kriittisenä rajana. Puskurikykyä happamoitumista vastaan ei alkaliniteetin perusteella ollut lainkaan, joten valuma-alueelta tulevien vesien happamuustaso määrittelee Kaitalanjärven happamuustason. Suovesille tyypillisesti veden sähkönjohtavuus oli alhainen.
Fosforipitoisuuden perusteella Kaitalanjärvi voitiin luokitella kesällä 1986 lievästi reheväksi. Fosforipitoisuus oli kuitenkin kohonnut hyvin lähelle rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l), joten jonkin verran valuma-alueelta näyttäisi tulevan kuormitusta järveen. Typpipitoisuus oli luonnontilaisten järvivesien tasoa. Veden fosforipitoisuus oli voimakkaasti kohonnut pohjan läheisessä vesikerroksessa ollen noin 4-kertainen pintaveteen nähden. Kyseessä ei ollut kuitenkaan sisäinen kuormitus, sillä happitilanne oli kokonaisuutena lämpötilakerrosteisuudesta huolimatta varsin hyvä. Pohjan lähellä tosin todettiin lievä rikkivedyn haju, mikä puolestaan viittasi hapettomiin olosuhteisiin. Hygieeninen vedenlaatu oli moitteeton.
Kaitalanjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät runsashumuksisuus, veden happamuus sekä luonnontasoa suurempi rehevyystaso. Myös järven pieni koko rajoittaa virkistyskäyttömahdollisuuksia.
© Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistys, 2007
