Päijänne (yhd.)
Päijänne on suuri järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä. Päijänne on Päijät-Hämeen maakuntajärvi.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
6. joulukuu 2025 |
5. joulukuu 2025 |
Vesistöennusteet
Kuvat
Järven erityispiirteet
Päijänne on iso (1 083 km²) järvi Kymijoen vesistössä. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnissa.
Päijänne on Suomen toiseksi tai kolmanneksi suurin järvi. Alkuvuodesta se yleensä peittoaa Inarijärven, kun vedenkorkeudet etelässä ovat koholla ja Lapissa vielä talviasennossa. Vuoden jälkipuoliskolla järjestys vaihtuu. Syvyydessä Päijänne on sen sijaan koko maan ykkönen.
Nykytila ja suojelu
Päijänne on kirkasvetinen ja sen ekologinen tila on hyvä. Laajana vesistöalueena sen osat kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ELY-keskusten ylläpitämältä Vesikartta-sivustolta löytyy kartalle asetettua tietoa Päijänteen eri osien tilasta. Esimerkiksi Pohjois-Päijänteen osat, Poronselkä ja Ristinselkä, ovat lievästi reheviä, kun taas Päijänteen Vanhanselkä, Jyväskylän ja Jämsän kaupunkien rajaseudulla, on ravinteisuudeltaan luokiteltu karuksi.
Kuten muuallakin, jätevedenpuhdistamoiden tullessa käyttöön ja suurten pistekuormituslähteiden, esimerkiksi tehtaiden, toiminnan päättyessä on myös Päijänteen vedenlaatu alkanut kehittyä parempaan suuntaan. Vielä 1970-luvun alkuvuosina, ennen nykyistä jätevesihuoltoa, Päijänteen pohjoisosiin kuuluvalta Jyväsjärveltä ja sen valuma-alueelta Äijälänsalmen kautta Päijänteeseen päätyi keskimäärin 125 kg fosforia vuorokaudessa. Nykyisin fosforikuormitus on keskimäärin 10 kg vuorokaudessa.
Arvokkaat luontokohteet
Pohjois-Päijänteen Vanhanselän tuntumassa, Jyväskylän Korpilahdella sijaitsee Unescon maailmanperintökohde Oravivuoren kolmiomittaustorni. Se kuuluu ns. Struven ketjuun, jolla 1800-luvulla selvitettiin maapallon muotoa. Ketju ulottuu kaiken kaikkiaan Mustaltamereltä pohjoiselle Jäämerelle. Oravivuori on yksi Suomessa sijaitsevasta kuudesta ketjun pisteestä.
Muita Pohjois-Päijänteellä sijaitsevia suojeltuja Natura 2000 -kohteita ovat muun muassa: "Palstonvuori - Jääskelä", "Vanhanselkä - Ruppavuori", Vaarunvuoret ja Putkilahti.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Elämysten Päijänne -hanke on listannut järvellä nähtäväksi 40 eri vesilintulajia ja eteläisellä Päijänteellä sijaitsevassa Päijänteen kansallispuistossa on oppaan mukaan yli 300 eri putkilokasvia.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Päijänne on erityisen tunnettu siitä, että se tarjoaa juomaveden lähes koko pääkaupunkiseudulle. Vesi johdetaan maailman pisimmän yhtenäisen kalliotunnelin, Päijännetunnelin, avulla Päijänteen Asikkalanselältä Helsingin seudulle. Tunneli on 120 kilometriä pitkä ja veden virtaama siinä on keskimäärin 3,1 kuutiometriä sekunnissa.
Päijänne on myös tärkeä virkistysvesistö, jonka rannoilla on monella kesämökki ja jossa harrastetaan paljon kalastusta. Lisäksi ainakin Jyväskylästä käsin järjestetään erilaisia risteilyjä Päijänteelle.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Päijänne (Häme) (ymparisto.fi)
- Päijänne (Keski-Suomi) (ymparisto.fi)
- Päijänne LTER - Lake Päijänne LTER (LTER Europe)
- Pohjois-Päijänteen vuosittaiset yhteistarkkailuraportit (Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy)
- Pohjois-Päijänteen kalastusalue (pohjoispaijanteenkalastusalue.fi)
- Etelä-ja Keski-Päijänteen kalastusalue (ekpk.fi)
- Lintu- ja kasviopas (Lintu ja kasviopas)
- Etelä-Päijänteen turismisivu
