Tuomiojärvi (14.291.1.002)
Tuomiojärvi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
-Valtakunnallinen_sinilev%C3%A4seuranta-ObsALG-202508131555-1755090013542.png)
Järven erityispiirteet
Tuomiojärvi sijaitsee keskeisellä paikalla jyväskylässä ja sen rannalla on mitä erilaisimpia toimintoja. Tärkein niistä on luultavasti rautpohjanlahden Natura2000 alue.
Nykytila ja suojelu
Vedenlaatua Tuomiojärvellä on seurattu tiiviisti vuodesta 1969 lähtien. Tällä hetkellä tila luokitellaan tyydyttäväksi, mutta tavoitteena on nostaa se hyväksi vuoteen 2021 mennessä. Vesi on ruskeaa ja humuspitoista ja järviluokitellaan lievästi reheväksi. pH on kuitenkin hyvällä tasolla, eli neutraali 7. Pääsyvänteessä on havaittu joka kesä sinilevää, joka aiheuttaa rajoituksia uimareille ja sekä loppukesästä, että -talvesta happikatoa syvänteessä. Happitilanne on heikentynyt 2000-luvulla, mutta syvännettä hapetetaan olojen parantamisksi.
Rautpohjanlahti luokitellaan tärkeäksi lintuvedeksi, jonka vuoksi alue on liitetty Euroopanlaajuiseen Natura2000-verkostoon
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
on kuitenkin lopetettu jo 1990-luvulla, mutta kanta on edelleen säilynyt. Muista kalalajeista testikalastuksissa on saatu ahvenia, särkikaloja, kiiskeä, lahnaa, pasuria ja salakkaa.
Lintukantaa on seurattu Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden välisellä alueella jo 1960-luvulta lähtien eikä kannassa ole havaittu verkittäviä muutoksia. Alueella voi tavata mm. taveja, erilaisia sorsia, laulujoutsenia, nokikanoja ja silkkiuikkuja. Rautpohjanlahdella on myös lintutorni lintujen bongaamista varten.
Järven ranta-alueen kasvustoa on kattavimmin tutkittu Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden alueilla. Molemmilla alueilla on leveät rantaluhtavyöhykkeet. Eerolanlahdella vyöhyke koostuu koivusta, pajusta, sarasta ja ruohosta. Luhtavyöhykettä reunustaa vehkaa ja ruokoa. Alueella on myös erilaisia alpikasveja. Rautpohjanlahden luhtavyöhyke koostuu metsästä, pajusta, sarasta ja ruohosta. Vedessä on ilmaversojen ja kelluslehtisten vyöhykkeitä. Ulpukoita on paljon. Alueelta on myös löydetty harvinaisiksi luokiteltuja purtojuurta ja taikinamarjaa.
Tuomiojärvessä on suuri määrä kasviplanktonia. Levistä yleisimpiä ovat piilevät, nielulevät, kultalevät ja panssarilevät. Syvänteissä on melko runsaasti sulkasääsken toukkia, jotka ovat ominaisia vähähappisille syvänteille.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tuomiojärven ranta-alueilla on asutusta Kortepohjan, Rantuen, Haukkalan, Viitaniemen ja Mannilan asuinalueilla. Lisäksi Kiviniemessä ja joissakin saarissa on kesämökkejä. Asutuksen lisäksi Tuomiojärveä käytetään moniin muihin tarkoitukseen. Rannoilla on virallisia uimarantoja Viitaniemessä, Haukkalassa, Kiviniemessä, Kortepohjassa ja keskustassa. Tuomiojärven uimarantana tunnettu keskustan 130 metriä pitkä ranta luokitellaan EU-rannaksi, joten siellä on mm. pukukopit, ulkohuussit ja ilmoitustaulu. Uimavalvojia on kesällä rannalla ja siellä on myös rantalentopallokenttiä. Virkistyskäyttöön on tarkoitettu myös Jyväskylän seurakunnan omistama Lehtisaari, jossa on myös rantasauna. Rannoilla on myös venesatamia ja harrastuskalastajat kokeilevat onneaan jonkin verran. Tulevaisuudessa järven ympäri on suunnitelmissa rakentaa rantaraitti jalankulkijoille ja hieman kauemmaksi rannasta toinen, joka on suunniteltu pyöräilijöille ja rullaluistelijoille. Raitti on tarkoitus pitää kunnossa myös talvella ja rannan ympärillä on jo valmiiksi hiihtolatuja.
Teollisuusaktiviteeteista aluelle mahtuu 3 jätevedenpumppaamoa ja järven pohjoisosan poikki kulkeen jätevesiputki. Lisäksi järven syvänne on tärkeä raakavesilähde Jyväskylän kaupungille ja Viitaniemessä on pintavesilaitos. Rautpohjan alueella on myös teollisuutta ja Palokassa on ostoskeskus.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Tuomiojärven kunnostussuunnitelma (Jyväskylän kaupunki)
- Natura 2000-alue (Ympäristökeskus)
- Uimavesiprofiili (Jyväskylän kaupunki)
