Suojärvi (19.005.1.002)

3 073 440 m³ <br />0,00307 km³ <br />3 073 440 000 l <br />

5 050 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Suojärvi
• Järvinumero: 19.005.1.002
• Vesistöalue: Sulkavanjärven valuma-alue (19.005)
• Päävesistö: Mustijoki (19)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 115,55 ha
• Syvyys: 4,55 m
• Keskisyvyys: 2,66 m
• Tilavuus: 3 073 440 m³0,00307 km³ <br />3 073 440 000 l <br />
• Rantaviiva: 5,05 km5 050 m <br />
• Korkeustaso: 85,1 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Mäntsälä
• Maakunta: Uudenmaan maakunta
• ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Järven erityispiirteet

Suojärvi sijaitsee Mäntsälän pohjoisosassa. Järvi on ruskeavetinen, rehevä järvi. Suojärven valuma-alueen pinta-ala on noin 9,9 km². Valuma-alueesta soita on 44 %, metsiä 35 % ja peltoja 9 %. Suot ovat pääosin ojitettuja.

Suojärvessä on joskus esiintynyt runsaanlaisesti limalevää.

Suojärven tyyppinä on matalat runsashumuksiset järvet (MRh). Suojärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi sekä vuoden 2008 että 2013 luokituksessa. Järven fysikaalis-kemiallinen tila on hyvä ja biologisten tekijöiden luokitus erinomainen vuoden 2013 luokituksessa. Suojärven osalta ekologinen tavoitetila on saavutettu.

Nykytila ja suojelu

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seurasi vuosina 2016 – 2017 Suojärven veden laatua. Järven veden laatu pysyi seurantajaksolla edellisvuosien kaltaisena eikä suuria muutoksia havaittu. Ekologiselta tilaltaan Suojärvi on luokassa hyvä. Suojärvi on ruskeavetinen humusjärvi, joka on hyvässä ekologisessa tilassa. Järvellä ei ole happiongelmia. Suojärvi on ollut kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella luokassa hyvä ja vuoden 2017 pitoisuudet viittaavat luokkaan erinomainen. Typpipitoisuudet ovat olleet alhaisimmillaan 1990-luvulla ja vuonna 2017. Myös klorofylli a:n pitoisuudet ovat olleet pääosin alhaisia. Levien kokonaisbiomassan perusteella Suojärven ekologinen luokka on viime vuosina parantunut hyvästä luokasta erinomaiseen ja limalevän osuus oli laskenut selvästi. Kokonaisfosfori- ja typpipitoisuuksien sekä klorofylli a:n perusteella Suojärvi voidaan luokitella lievästi reheväksi tai reheväksi järveksi. Omassa järvityypissään (matalat runsashumuksiset järvet) Suojärvi on ollut kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella luokassa hyvä ja vuoden 2017 pitoisuudet (23μg/l) viittaavat luokkaan erinomainen.

Lähde: Mäntsälän järviraportti 2016-2017. Paula Luodeslampi.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Suojärven vesikasvillisuus on aika harvaa. Rannoilla on ulpukkaa, palpakkoa ja järvikortetta pienimuotoisina esiintyminä.

Suojärvessä esiintyviä kalalajeja ovat siika, ahven, hauki, lahna ja made. Myös jokirapua on ollut jonkin verran. Suojärveen on istutettu ainakin peledsiikaa, haukea, harjusta, kuhaa ja madetta.

Uudenmaan ELY-keskus on tutkinut Suojärven kasviplanktonlajistoa vuosina 2006, 2013 ja 2014.

Järvelle tehtiin vesikasvikartoitus 2017. Näkösyvyys vaihteli välillä 0,7–0,95 metriä. Järven pohja koostui pääosin turpeesta. Tämä vaikuttaa merkittävästi havaittuun lajistoon: pohjalehtiset ja uposkasvit eivät järvellä viihdy. Kelluslehtiset olivat yleisin elomuoto. Järvellä esiintyi Pullo- ja jouhisarasta koostuvaa saraikkoa sekä ilmaversoista vesikasvillisuutta. Järven tilaluokitus on tyyppilajien suhteellisen osuuden ja referenssi-indeksin perusteella tyydyttävä, prosenttisen mallinkaltaisuuden perusteella hyvä. ELS-keskiarvojen perusteella laskettu tilaluokka on hyvä.

Lähde: Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2017. Juha Syväranta.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Suojärven käyttö on vähäistä, koska järvellä ei ole yleistä uimarantaa ja ranta-asutustakin on vain kohtuullisesti. Järvellä on yksi käyttämätön yhteisranta. Valuma-alueella asui 50 ympärivuotista asukasta ja järven rannoilla oli noin 15-20 kesämökkiä vuonna 1991. Kesämökkien määrä oli 25 kpl vuonna 2005. Vuonna 2008 mökkien lukumäärä on 28 kpl.

Lähde: Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa. Menetelmän kuvaus ja testaus Mäntsälän ja Uudenmaan järvillä

Seuranta ja tarkkailu

Uudenmaan ELY-keskus on seurannut Suojärven veden laatua viimeksi vuonna 2014. ELY-keskuksen seurantaohjelman mukaan järveä seurataan 12 vuoden välein, mahdollisesti kuitenkin kuuden vuoden välein.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus alkaa seurata Mäntsälän järviä oman seurantaohjelmansa mukaan. Suojärven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä kolmen tai kuuden vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2017. Seurantatiheys riippuu ELY-keskuksen seurannasta. Suojärvestä saadaan jatkossa tietoa joka kolmas vuosi.

Julkaisut

Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskus 3/2008)