Valkjärvi (21.054.1.001)
Valkjärvi on pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Valokuvat
Valkjärvi, itäranta
Kuva länteen itärannalta 5.6.2014 klo 6:23
-Tiiran_uimaranta-ObsIMG-202208151437-62fa30403c699.png)
-Tiiran_uimaranta-ObsIMG-202507091100-686e3f9006974.png)
-Tiiran_uimaranta-ObsIMG-202507131229-68737d48a0c99.png)
Tiiran uimaranta
13. heinäkuu 2025 12:29
Järven erityispiirteet
Valkjärvi sijaitsee Nurmijärven kunnan suurimman taajaman, Klaukkalan, välittömässä läheisyydessä. Valkjärvi on Nurmijärven rehevin järvi. Valkjärvessä ei ole saaria. Valkjärven luusuassa on pato, jolla säännöstellään vedenkorkeutta. Valkjärvi purkautuu Luhtajokeen.
Valkjärven tyyppinä on runsasravinteiset järvet (Rr) (toissijaisena tyyppinä runsaskalkkiset järvet Rk). Valkjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi sekä vuoden 2008 että 2013 luokituksessa. Järven fysikaalis-kemiallinen tila on hyvä ja biologisten tekijöiden luokitus tyydyttävä vuoden 2013 luokituksessa. Valkjärven osalta ekologinen tavoitetila on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2021 mennessä.
Valkjärven pohjanläheinen happitilanne on huono etenkin kesäisin ja talvella jään alla. Nykyisin Valkjärven pohjasedimentistä vapautuu sinne varastoitunutta fosforia hapettomissa olosuhteissa veteen levien käyttöön. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, mitä pyritään välttämään hapetuksen avulla.
Valkjärvellä on toiminnassa kaksi hapetinta. Valkjärveä on hapetettu vuodesta 1991 alkaen ensin yhdellä hapettimella ja vuodesta 1998 alkaen kahdella hapettimella. Uusi hapetin vaihdettiin entistä tehokkaampaan vuonna 2001. Heikompitehoinen hapetin on ympärivuotisessa käytössä ja tehokkaampi on käytössä kesäisin. Kahdella hapettimella tehty tehohapetus on parantanut Valkjärven happitilannetta. Valkjärveä on kunnostettu aiemmin hapetuksen lisäksi muillakin toimenpiteillä, mm. hoitokalastuksilla.
Veden laatu
Valkjärven kokonaisfosforipitoisuus pysytteli vuosina 2014 ja 2015 edellisten vuosien tasolla. Kokonaistyppipitoisuus laski vuoden 2013 arvoista, saavuttaen jälleen aiempien vuosien tason. Verrattuna runsasravinteisen järvityypin raja-arvoihin, Valkjärven kokonaisfosforipitoisuus kuvasti erinomaista luokkaa, paitsi 8.9.2015 näytteen osalta hyvää luokkaa. Runsaskalkkisten järvien raja-arvoihin verrattuna Valkjärven kokonaisfosforipitoisuus kuvasti vaihtelevasti erinomaista, hyvää tai tyydyttävää luokkaa. Verrattuna sekä runsasravinteisen että runsaskalkkisen järvityypin raja-arvoihin, Valkjärven kokonaistyppipitoisuus kuvasti erinomaista luokkaa. Alusveden happiolojen parantuessa Valkjärvessä ei ole enää todettu aiempien vuosien korkeita alusveden fosforipitoisuuspiikkejä. Pitkän aikavälin tarkastelussa järven ravinnepitoisuudet ovat laskeneet. Valkjärvellä minimiravinne näyttäisi vaihdelleen siten, että niin fosfori kuin typpi ovat voineet säädellä levätuotantoa.
Valkjärven a-klorofyllipitoisuus on pysytellyt edellisvuosien tasolla. Verrattuna runsasravinteisten järvien raja-arvoihin, Valkjärven a-klorofyllipitoisuus kuvasti erinomaista luokkaa. Verrattuna runsaskalkkisten järvien raja-arvoihin, Valkjärven a-klorofyllipitoisuus kuvasti erinomaista tai hyvää luokkaa.
Valkjärven kevättalven happitilanteesta vuosina 2014 ja 2015 ei saatu tietoa, koska näytteitä ei pystytty leutojen talvien johdosta hakemaan. Valkjärven hapen kyllästysaste pysyi kesällä alusvedessä kohtalaisena vuonna 2014. Vuonna 2015 alusveden happipitoisuus laski elokuussa varsin alas (hapen kyllästysprosentti 12 %, liukoinen happi 1,2 mg/l). Pitkällä aikavälillä Valkjärven alusveden happitilanne loppukesällä on kuitenkin parantunut. Pintavedessä esiintyi sekä vuonna 2014 että 2015 lievää hapen ylikyllästystä (> 100 %), joka on merkki järven runsastuottoisuudesta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Heinäkuussa 2015 Valkjärven kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli 1,298 mg/l ja elokuussa 2015 1,674 mg/l. Heinäkuussa kokonaisbiomassaltaan runsaimmat kasviplanktonluokat olivat sinilevät (Nostocophyceae) 40 % ja nielulevät (Cryptophyceae) 29 %. Haitallisten sinilevien osuus oli 26,3 %. Elokuussa kokonaisbiomassaltaan runsaimmat kasviplanktonluokat olivat piilevät (Diatomophyceae) 28 %, sinilevät (Nostocophyceae) 26 % ja nielulevät (Cryptophyceae) 24 %. Haitallisten sinilevien osuus oli 23 %. Valkjärven TPI-arvo (trofiaindeksi) oli heinäkuussa 2,303 ja elokuussa 1,236.
Valkjärven kasviplanktonia on tutkittu edellisen kerran heinä- ja elokuussa 2012. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli vuonna 2015 heinäkuussa selvästi vuoden 2012 heinäkuuta (0,54 mg/l) korkeampi, elokuun arvot olivat melko samalla tasolla (1,53 mg/l elokuussa 2012).
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven ympäristössä on melko runsaasti vakituista asutusta ja loma-asutusta.
Valkjärven eteläpäässä on kaksi uimarantaa, Tiiran EU-uimaranta ja Lähtelän uimapaikka ja veneranta. Valkjärvellä on suuri virkistyskäyttöarvo.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveysvalvonta tarkkailee vedenlaatua järven uimarannoilla avovesikaudella kerran kuukaudessa. Tarkkailuun kuuluvat Valkjärven Tiiran EU-uimaranta sekä Valkjärven Lähtelän uimaranta.
Nurmijärven kunta ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus panostavat vuosina 2018- 2019 VILKKU Plus -hankkeessa Valkjärven tilan parantamiseen. Järven tilan parantamiseen tarvitaan myös muita paikallisia toimijoita kuten alueen asukkaita ja yhdistyksiä. Yhteistyöllä järven tila on mahdollista saada paremmaksi.
Lähde: Nurmijärven järvien veden laatu 2016-2017. Paula Luodeslampi.
Tarut ja tositarinat
Aleksis Kiven soutuveneen huhutaan olevan Valkjärven pohjassa. Liekö totta vai tarua?
Nurmijärven Valkjärvestä on myös historiallisia Heikki Järnefeltin tutkimusten kasviplanktonlaskentoja loppukesältä ja alkusyksystä 1933 ja 1946 (silloinen näytteenottopaikka eteläosa 1, nykyinen keskiosa 2). Kasviplanktonbiomassa on ollut 0,04–0,09 g m-3, runsaimmat lajit Ceratium hirundinella -panssarisiimalevä ja Acanthoceras zachariasii. Tulokset eivät ehkä ole vertailukelpoisia nykyisten kanssa, koska ne ovat ajalta, jolloin Utermöhlin (1957) menetelmää ei ollut vielä julkaistu. Ne osoittavat kuitenkin, että Valkjärvi on ollut äärimmäisen karu.
Lähde: Kasviplanktonlajisto ja –biomassa Uudenmaan seurantajärvillä 2014 – 2015. Jorma Keskitalo
Seuranta ja tarkkailu
Valkjärvi kuuluu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen Nurmijärven järvien seurantaohjelmaan. Järven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä kerran kevättalvella ja viisi kertaa kasvukaudella hapetuksen seuraamiseksi. Järven kasviplanktonia tutkitaan kolmen vuoden välein. Kasviplanktonseurannasta vastaa Uudenmaan Ely-keskus ja näytteet ottaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Viimeksi Valkjärven kasviplanktonia on tutkittu heinä- ja elokuussa 2015.
Järvellä on lisäksi tehty alueellista leväseurantaa järven pohjoispään tarkkailupisteessä kesään 2012 asti.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seurasi vuosina 2016 – 2017 Valkjärven veden laatua. Järven veden laatu pysyi seurantajaksolla edellisvuosien kaltaisena eikä suuria muutoksia havaittu. Ekologiselta tilaltaan Valkjärvi on luokassa tyydyttävä. Myös Valkjärvellä ravinnepitoisuudet ovat laskeneet vuosi vuodelta, mikä on hyvä asia. Järvi on kuitenkin vielä rehevä, ja riski fosforin irtoamiseen pohjasedimentistä on olemassa, mikäli alusvesi järven syvänteellä kuluu hapettomaksi. Valkjärvestä näytteet otettiin entiseen tapaan helmikuussa sekä kolmen viikon välein toukokuusta syyskuun alkuun, yhteensä kuusi kertaa. Tiheän näytteenoton avulla seurataan Valkjärven syvänteen happitilannetta ja hapettimien vaikutusta siihen. Marraskuussa 2017 Uudenmaan ELY-keskus otti pohjaeläinseurantaan liittyvät vesi-näytteet Valkjärveltä. Valkjärven pienempitehoinen hapetinlaite on syystäyskierron aikaa lukuun ottamatta ympärivuotisessa käytössä. Tehokkaampi hapetinlaite on käytössä toukokuusta syyskuuhun. Molemmat hapettimet toimivat hyvin vuosina 2016 ja 2017. Hapetuksen tavoitteena on, että syvänteen alusveden happipitoisuus olisi jatkuvasti yli 1-2 mg/l, jolloin sedimentin raudan sitoma fosfori ei vapaudu yläpuoliseen veteen. Pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli 25μg/l ja alusveden 35μg/l vuosina 2016-2017. Fosforin lisäksi myös typen pitoisuudet ovat laskeneet jonkin verran vuosien mittaan. Keskimääräinen typen pitoisuus pintavedessä vuosina 2016-2017 oli 469μg/l. Verrattuna runsasravinteisten järvien raja-arvoihin, Valkjärven klorofylli a-pitoisuus kuvasti vuonna 2016 alkukesästä erinomaista ja elo-syyskuussa hyvää luokkaa. Vuonna 2017 klorofylli a-pitoisuus kuvasti toukokuusta heinäkuun alkuun erinomaista luokkaa, heinäkuun lopulla hyvää luokkaa ja elo-syyskuussa tyydyttävää ja välttävää luokkaa.
Vedenlaadun seurannan lisäksi järvillä on tarpeen tehdä myös biologista seurantaa. Uudenmaan ELY-keskus seuraa Valkjärven kasviplanktonia kolmen vuoden välein.
Lähde: Nurmijärven järvien veden laatu 2016-2017. Paula Luodeslampi.
Aiheesta muualla
Pro Valkjärvi -yhdistys toimii Nurmijärvellä sijaitsevan Valkjärven ja sen valuma-alueen vesiensuojelun, luonnonsuojelun ja maisemanhoidon edistämiseksi.
Arkadian yhteislyseo aloitti vuonna 2014 lukiokurssina Valkjärvi-projektin, jonka tarkoituksena on tutkia Valkjärven luontoa ja seurata järven tilaa. Vuoden 2014 tutkimuksista on ilmestynyt raportti Arkadian yhteislyseon Valkjärvi 2014. Projektia on jatkettu myös vuonna 2015.
Julkaisut
Nurmijärven järvien veden laatu 2014–2015 (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 2016)
Purot Valkjärven kuormittajina (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2009)
Nurmijärven Valkjärven kunnostussuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 10/2009)
