Kotojärvi (p) (19.004.1.001)
Kotojärvi on pieni järvi Mustijoki (19) -päävesistössä.
Järven erityispiirteet
Kotojärvi on umpeenkasvanut järvi Mäntsälän länsiosassa. Sen pinta-ala on 1,2 km2, mutta sen avovesialue on tästä vain 0,05 km2. Avovesialue on jakaantunut neljään lampareeseen. Kotojärven rantoja kiertää laaja järviruokovyöhyke. Kotojärvellä on useita lähteitä, koska pohjavettä virtaa järven pohjoispuolen harjulta. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi
Nykytila ja suojelu
Isosuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Kotojärvi kuuluu Kotojärvi-Isosuon Natura-alueeseen, joka on paikoin laajempi kuin suojeluohjelma-alueet. Lisäksi Isosuon koillispää, joka yhdistää suon ja järven, on mukana Natura-alueessa ekologisen kokonaisuuden muodostamiseksi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Koljansaari, joka sijaitsee Kotojärven kaakkoisreunalla, on hyönteis- ja lintulajistoltaan mielenkiintoinen lehtosaareke. Kotojärvi on erityisen tärkeä muutonaikaiselle linnustolle, ja se kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lisäksi Kotojärvi on poikkeuksellisen suuri luhtasuo, kun asiaa tarkastellaan Etelä-Suomen oloissa. Kotojärvellä esiintyy myös harvinaista hyönteislajistoa. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi
Kotojärvi-Isosuon Natura-alueella esiintyviä lajeja
Liito-orava, mustakurkku-uikku, pyy, luhtahuitti, ruisrääkkä, kurki, liro, kalatiira, viirupöllö, helmipöllö, harmaapäätikka, palokärki, pikkulepinkäinen, ruskosuohaukka, pyrstötiainen, nuolihaukka, haavanjalosoukko, lehtopirkko, jumiloisikka, viitosaatukainen, luumittari, hoikkavilla ja tulvamittari.
