Kilpijärvi (19.007.1.001)
Kilpijärvi on pieni järvi Mustijoki (19) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on huono.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Järven erityispiirteet
Kilpijärvi sijaitsee Mäntsälän keskiosassa. Järvi on pinta-alaltaan 2,6 km2. Kilpijärven suurin syvyys on 2,38 m ja keskisyvyys 1,78 m eli se on hyvin matala järvi. Valuma-alueen pinta-ala on noin 18,2 km2.
Kilpijärven tyyppinä on runsasravinteiset järvet (Rr). Järven ekologinen luokka on välttävä sekä vuoden 2008 että 2013 luokituksen mukaan. Järven fysikaalis-kemiallinen tila on välttävä ja biologisten tekijöiden luokitus huono vuoden 2013 luokituksessa. Kilpijärven osalta ekologinen tavoitetila on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2021 mennessä.
Kilpijärvi on runsasravinteinen ja savisamea. Kilpijärvellä on todettu säännöllisesti sinilevien massaesiintymiä. Näkösyvyys on 0,4m.
Kilpijärven itärantaan rajautuu Lukon 1-luokan pohjavesialue. Kilpijärven itäranta on alustavan tulvariskien arvioinnin mukaan tulvariskialuetta. Hulevedet eivät aiheuta merkittävää kuormitusta järville.
Veden laatu
Kilpijärvi voidaan luokitella erittäin reheväksi kokonaisfosforipitoisuutensa (80 µg/l) ja ylireheväksi klorofyllipitoisuutensa (90 µg/l) perusteella. Kilpijärven kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo pintavedessä avovesikaudella on noin 1616 µg/l. Kilpijärvellä esiintyy kevättalvella happivajausta pohjan läheisessä kerroksessa. Järvessä on havaittu kalakuolemia.
Vedenlaatutulosten perusteella voidaan todeta, että Kilpijärvellä kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus ovat kasvussa. Kilpijärven klorofyllipitoisuus vaikuttaisi vähän laskeneen 2000-luvun alkupuolen arvoista.
Nykytila ja suojelu
Kilpijärvellä on toteutettu useita EU-hankkeita. Rahoitusta on saatu Sampo ry:n kautta. POMO-rahaa on saatu järven hapetukseen ja ALMA-rahaa laskeutusaltaan suunnitteluun ja toteutukseen.
• Ruonanoja, Mäntsälä: Kilpijärven pohjoispäässä sijaitsevan laskuojan suulle (Ruonanoja) rakennettavan laskeutusallas-/kosteikkosuunnitelman laatiminen. Tavoitteena oli suunnitelman avulla toteuttaa toimenpiteitä, jotka vähentävät ulkoista kuormitusta Kilpijärvessä. Ruonanoja on järven suurin yksittäisen ulkoisen kuormituksen aiheuttaja.
• Ruonanojan lasketusallas, Mäntsälä: Sälinkään kartanoseuran kylätoimintaryhmä toteutti Kilpijärven pohjoispäähän laskevaan Ruonanojaan 1,3 hehtaarin suuruisen laskeutusaltaan. Ruonanojan valuma-alue on 8,8 km2 eli 40 % järven valuma-alueesta. Ruonanojan valuma-alueesta 25 % on peltoa. Tavoitteena oli ulkoisen kuormituksen vähentäminen Kilpijärvessä. Hankkeen kohderyhminä olivat järven kalastuskunnat, ranta-asukkaat, kyläläiset ja kuntalaiset. Mäntsälän kunnalla on tekopohjaveden ottamiseen lupa, jota se ei ole pystynyt hyödyntämään veden huonon laadun vuoksi, joten veden laadun paraneminen on myös kunnan etu. Hanke toteutettiin vuosien 2004-2005 aikana.
Kilpijärvellä on tehty lähes vuosittain päivän mittainen hoitokalastus. Järvellä on useampana talvena käytetty rannalla sijaitsevaa ilmastuspumppua, jolla on työnnetty ilmaa jään alle. Keväällä 2011 Kilpijärvellä on nuotattu vesiruttoa venerannasta. Lisäksi vuosittain on niitetty vesikasveja lähinnä Rantapuistossa, joka on kylän yhteinen veneranta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kilpijärven vesikasvillisuus koostuu rantoja kiertävästä ilmaversoisvyöhykkeestä (järviruoko, järvikorte) ja niiden edessä olevista kelluslehtisistä (ulpukka ja lumme). Suojaisissa lahdelmissa, kuten Hiidenlahdessa, vesikasvillisuus koostuu ulpukoista, lumpeista ja uistinvidasta, ja on erityisen runsasta. Vesi on hyvin sameaa ja vihertävää, joten luultavasti uposlehtisiä vesikasveja ei Kilpijärvessä esiinny.
Kilpijärvessä esiintyy mm. särkeä, salakkaa, lahnaa, suutaria, madetta, ahventa, kiiskeä, kuhaa ja haukea. Näistä tärkeimpinä saaliskaloina voidaan pitää haukea, ahventa ja lahnaa. Kilpijärveen on istutettu kuhaa, haukea, madetta, harjusta, siikaa, karppia ja ankeriasta.
Uudenmaan ELY-keskus on tutkinut Kilpijärven kasviplanktonlajistoa vuosina 2004, 2007, 2010 ja 2013. Haitallisten sinilevien osuus on ollut 77,3 % vuonna 2004, 41,7 % vuonna 2007, 6,1 % vuonna 2010 ja 25,0 % vuonna 2013. Vedenlaatutulosten perusteella Kilpijärven kesäajan pintaveden pH-arvot nousevat jopa yli 9. Kesäaikana levätuotanto kohottaa päällysveden pH-tasoa ja hyvin voimakas leväkukinta saattaa kohottaa pH:n arvoihin 8 – 10.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Peltopinta-alan osuus valuma-alueesta on noin 22 %. Karjatiloja on 8 kpl. Vuonna 1991 valuma-alueella asui noin 450 asukasta. Lisäksi järven rannalla oli n. 50 kesämökkiä. Vuonna 2005 kesämökkien määrä oli kasvanut 70 kappaleeseen. Kilpijärven pohjoispuolella toimii vesiosuuskunta Sälinkää, joka on rakennettu vuosien 2007-2010 aikana. Sälinkään kyläalue on Mäntsälän Veden toiminta-aluetta.
Kilpijärvellä on yksi kunnan uimaranta (Sälinkään ranta) järven pohjoisrannalla. Kilpijärvi sijaitsee keskellä Sälinkään kylää ja sillä on suuri virkistyskäyttö- ja maisema-arvo kyläläisille. Käyttäjiä on arvioitu olevan satoja. Paikallista aktiivisuutta edustavat Kilpijärven ja Soukkion osakaskunnat ja Sälinkään kylätoimintaryhmä ja kartanoseura.
Tarut ja tositarinat
Seuranta ja tarkkailu
Uudenmaan ELY-keskus on seurannut Kilpijärven veden laatua vuosittain 1994-2007 sekä vuosina 2010 ja 2013. ELY-keskuksen tavoitteena on jatkaa seurantaa neljän vuoden välein vuodesta 2016 alkaen.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus alkaa seurata Mäntsälän järviä oman seurantaohjelmansa mukaan. Kilpijärven fysikaalis-kemiallista tilaa tutkitaan vesinäytteistä neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2018. Näin ollen Kilpijärvestä saadaan jatkossa tietoa joka toinen vuosi.
Kesällä 2018 Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus kävi Kilpijärvellä näytteenotossa kaksi kertaa. Pintavedessä happea oli 113mg/l, kokonaisfosforia 99µg/l ja klorofylli-a oli 72µg/l.
Aiheesta muualla
Julkaisut
Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008)
