Valtakunnallinen sinileväseuranta on vuonna 1998 käynnistynyt seuranta, joka perustuu silmämääräisiin havaintoihin sinilevätilanteesta. Seurannan ensisijainen tarkoitus on luoda yleiskuva koko maan sinilevätilanteesta.
Sinilevien esiintymistä on seurattu jo vuosikymmenten ajan. Kansalaisten ja viranomaisten toimittamista levänäytteistä on kerätty tietoja Levähaittarekisteriin 1980-luvulta lähtien.
Systemaattinen valtakunnallinen levähaittaseuranta aloitettiin kesällä 1998. Sen avulla pyritään saamaan yleiskuva sinilevätilanteesta koko maassa. Seuranta toteutetaan yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kunnallisten ympäristöviranomaisten ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Leväseurantaan kuuluu yli 300 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja merialueilla. Havaintopaikat on valittu siten, että ne edustavat rehevyydeltään, kooltaan ja vedenlaadultaan eri tyyppisiä vesistöjä.
Levätilannetta seurataan havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun. Sinilevän määrä arvioidaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei levää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Jos levää on runsaasti, otetaan näyte lajinmääritystä varten.
Sisävesillä havainnoitsijoina toimivat pääasiassa kuntien ympäristö- ja terveysviranomaiset, mutta mukana on myös yksityisiä havainnoitsijoita.
Itämeren levätilanteen kehitystä seuraavat ympäristöviranomaiset ja Suomen ympäristökeskus yhdistäen tietoa tutkimusaluksilta, satelliittikuvista ja Itämerta risteileviltä aluksilta. Levätilannetta seurataan myös perinteisillä havaintoasemilla sekä Rajavartiolaitoksen lentäjien ja koulutettujen havainnoitsijoiden toimesta.
Sivua on viimeksi muutettu 25. elokuuta 2020 kello 13.08.
