Lahnio (83.002.1.019)
Lahnio on pieni järvi Selkämeren rannikkoalue (83) -päävesistössä.
Järven hoitaminen
Vuodesta 2004 Lahniojärven suojelu- ja hoitoyhdistys ry on aktiivisesti työskennellyt järven tilan parantamiseksi. Järvestä leikataan ja kerätään kasvillisuutta vuosittain.
Hoitoyhdistyksellä on käytössään oma vene kasvillisuuden leikkaamista varten. Vähintään kerran vuodessa kuitenkin käytetään ulkopuolista ammattiurakoitsijaa suorittamaan laajempi leikkuu ja kasvillisuuden keräys.
Vuoden 2019 vuosikokous päätti teettää Valonialla monivuotisen hoitosuunnitelman järven kunnon kohentamiseksi. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe oli 19.6.2019 ja toinen vaihe suoritettiin 6.8.2019.
Johtuen Kanadan vesiruton voimakkaasta lisääntymisestä kesän 2020 aikana, päätettiin vuosikokouksessa, että seurataan tilannetta eikä poisteta vesikasvillisuutta järvestä kuluvan vuoden 2020 aikana tai jyrsitä pohjaa lisää, vaikka Valonian hoitosuunnitelmassa sitä suositeltiin tehtäväksi ja yhdistys sai tämän suorittamiseen myös ELY-keskukselta avustuspäätöksen.
Kesällä 2021 tullaan poistamaan järviruttoa Clewatin kehittämää menetelmää käyttäen. Lisää tietoa kohdassa ”Nykytila ja suojelu”.
Keväällä 2022 irrallisia järviruttolauttoja on talven jälkeen eripuolilla järveä. Liekö syynä viime syksyinen operaatio vai talven poikkeuksellisen paksu jää.
Kesällä 2022 jatketaan järven hoitamista mökkiläisten omatoimisin keinoin sekä tarvittaessa yhdistyksen niittovenettä käyttäen.
Nykytila ja suojelu
Vesinäyte 18.7.2022: Vesinäyte analysoitiin KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa. Vesi oli kirkasta ja hajutonta. Veden lämpötila oli näytteenottohetkellä 20 astetta. Veden pH oli normaali, neutraalin tuntumassa eli 7,1.
Veden fosforipitoisuus oli viime vuodesta noussut (13 -> 24 µg/l). Levämäärästä kertova a-klorofyllipitoisuus oli noussut tasolle 9,4 µg/l verrattuna vuoden 2021 tasoon 1,5 µg/l. Eli vesi ei ole enää ns. karun veden luokassa. Fosforipitoisuuden perusteella vesi oli lievästi rehevää. Suolistoperäiseen liikaantumiseen viittaavia bakteereita oli hieman enemmän kuin edellisenä vuotena. Uimavesivaatimuksiin verrattuna vesi oli kuitenkin edelleen erinmaista uimavettä.
Levälajisto sisälsi pääasiassa kulta- ja piileviä sekä Botryococcus-viherlevää. Sinilevää ei havaittu!! Lisäksi todettiin vähän limalevää, joka ei ole haitallista mutta saattaa runsaana esiintyessään aiheuttaa uimareille iho-oireita.
Kesän 2022 kasvillisuus:
Kelluvalehtisiä kasveja on selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Lumme kasvaa siellä täällä. Järviruttoa on selvästi vähemmän; pinnalla ei näy ollenkaan.
Järviruton nostoa käsin: Keväällä ja alkukesällä 2022 on saanut nostaa käsivoimin ja -työkaluilla talven jälkeen rantoihin ajautunutta irrallista järviruttoa. Hyvä että saadaan pois järvestä. Levää on kuitenkin järvessä selvästi vähemmän kuin vaikka vuonna 2021. (Havainto heinäkuussa 2022)
Järviruton poistoa - projekti alkaa viikolla 39: Clewat saapui Lahniolle 1.10.2021 ja hanke alkoi laitteiston kokoamisella ja veteenlaskulla.
Työt alkoivat samana päivänä ja jatkuivat yli viikonlopun aina sunnuntaihin 3.10. asti.
Järviruttoa nousee järvestä, kaivurilla säkit traktorin lavalle ja edelleen pellolle.
Projekti on Clewatin osalta päättynyt. Aluskin saatiin nostettua onnistuneesti.
Paljon saatiin järviruttoa pois. Tulokset näkyvät paremmin ensi kesänä.
Talkootunteja mökkiläisille kertyi 104 henkilötyötuntia ja 26 konetyötuntia.
Vesinäyte 21.7.2021:
Vesinäyte analysoitiin KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa.
Vesi oli kirkasta ja hajutonta. Veden lämpötila oli näytteenottohetkellä 22 astetta.
Veden fosforipitoisuus oli edelleen melko alhainen, tosin hieman viime vuodesta noussut (11 -> 13 µg/l).
Levämäärästä kertova a-klorofyllipitoisuus oli karuille vesille ominainen (luokkaraja < 4 µg/l).
Veden hygieeninen laatu ja uimakelpoisuus oli erinomainen.
Näyte oli silmämääräisesti tarkasteltuna kirkas eikä siinä näkynyt hiukkasia. Mikroskooppisessa tarkastelussa näytteessä oli hyvin vähän leviä. Näytteessä oli hyvin harvakseltaan Dolichospermum lemmermanni-sinileviä, jotka voivat muodostaa myrkyllisiä kantoja. Näytteessä oli myös jonkin verran Botryococcus-suvun viherlevää, joka voi runsaana esiintyessään muodostaa veden pintaan öljymäisen kalvon. Botryococcus-levät eivät ole myrkyllisiä.
Järviruton poistoa kesällä 2021 - hanke toteutuu:
Saimme ELY:ltä avustuksen vuonna 2020 ja vielä toisen avustuksen 2021 ja nyt olemme kasanneet omarahoitusosuutemme, mikä mahdollistaa hankkeen toteuttamisen. Sopimus Clewatin kanssa on tehty ja elokuun jälkimmäisellä puoliskolla järvestä poistetaan järviruttoa ja muuta kasvillisuutta Clewatin menetelmää käyttäen ainakin kolmen päivän ajan. Päivitystä (kuvia, videoita ja tarinaa) tulossa tälle sivulle, kun hanke etenee….
Linkki, jossa Clewat kerää järviruttoa Pirkkalassa: https://youtu.be/SAiGfoMpouw
Clewat keräsi Kokkolan vierasvenesatamasta syksyllä 2020 tähkä-ärviää. Kymmenen päivän operointina talteen saatiin yli 50.000kg tähkä-ärviää. Tallenne kyseisestä puhdistuksesta: https://www.youtube.com/watch?v=D7flW_atd44
Järviruton poistoa kesällä 2021 - suunnittelua: Saimme ELY:ltä avustuksen ja nyt kasaamme muuta rahoitusta järviruton poistohankkeelle. Todennäköisesti käytämme Clewatin kehittämää menetelmää loppukesästä. https://clewat.com/haittakasvien-kerays/
Vesinäyte 30.7.2020: Vesinäyte analysoitiin KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa. Vesi oli kirkasta ja hajutonta. Veden lämpötila oli näytteenottohetkellä 20 astetta. Veden fosforipitoisuus oli alhainen, karun veden luokassa (Luokkaraja < 12 µg/l). Samoin levämäärästä kertova a-klorofyllipitoisuus oli karuille vesille ominainen (Luokkaraja < 4µg/l) Veden hygieeninen laatu oli hyvin lievästi heikentynyt, koska vedessä todettiin suolistoperäisiä bakteereita. Veden hygieeninen laatu ja uimavesikelpoisuus oli kuitenkin erinomainen. Näytevedessä todettiin silmämääräisessä tarkastelussa hieman vaaleita hippuja, jotka olivat mikroskooppisen tarkastelun perusteella Dolichospermum- ja Woronichinia-sukujen sinileväkolonioita. Sinilevistä tavattiin myös yksittäisiä pieniä Microcystis-kolonioita ja Aphanizomenon-rihmoja. Kaikkien näiden sinileväsukujen tiedetään voivan muodostaa toksiineja tuottavia kantoja, joten varotoimenpiteet ovat runsaan esiintymisen aikaan paikallaan. Pieni määrä levähiutaleita vedessä ei kuitenkaan estä uimista. Uimista tulee välttää, mikäli vedessä tai rannalla on silmämääräisesti havaittavissa runsaasti vihreitä levähippuja tai levämassaa.
Vesinäyte 24.7.2019: Suoritettujen tutkimusten (KVVY Tutkimus Oy) osalta vesinäyte täyttää yksittäiselle uimarantavesinäytteelle asetetut raja-arvot (STMa 354/2008). Silmämääräisen tarkastelun perusteella vesinäyte oli kirkas, eikä siinä ollut havaittavissa levähippuja tai muitakaan levän kaltaisia partikkeleja. Mikroskooppisessa tarkstelussa vesinäytteestä ei havaittu lainkaan sini- tai limalevää. Näytteen päälajina olivat haitattomat Tabellaria-suvun piilevät. Levämäärityksen perusteella vettä on turvallista käyttää uimavetenä.
Pohjan jyrsintää 13.-14.10.2018: Järven rantoja jyrsittiin ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Jyrsintäsyvyys max. 170 cm. Lähes kaikki rannanomistajat osallistuivat hankkeeseen. Näin saatiin jyrsittyä yli 50 % koko järven rannoista. Ensi kesänä ei pitäisi ruohoa kasvaa jyrsityillä rannoilla. Seurataan mielenkiinnolla tilannetta.
Vesinäyte 31.7.2018: Suoritettujen tutkimusten osalta vesinäyte täyttää yksittäiselle uimarantavesinäytteelle asetetut mikrobiologiset raja-arvot (STMa 354/2008). Mikroskooppisen tarkastelun perusteella näytteessä todettiin levää erittäin vähän, lähinnä yksittäisiä nielu- ja kultaleviä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Hauki, ahven, särki, suutari, ruutana. Ahventen määrä on lähtenyt mukavasti nousuun.
Järvellä pesii joutsen-pari ja kuikka-pari. Lokkeja pesii järven keskellä olevassa saaressa jo liiankin monta.
Satunnaisesti myös sinisorsapariskunta kasvattaa poikueensa täällä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Ei vakituista asutusta; 12 kesämökkiä, joiden lisäksi vesialueella on muutama maanomistaja.
Yhdistyksen toimintaa
Vuosikokous pidettiin 22.7.2022
Yhdistyksen hallitus 2022-2023: Petri Heininen (puheenjohtaja), Arja Jäspi (sihteeri/rahastonhoitaja), Marjatta Valta, Kari Rantala, Olli Myllymaa. [Pekka Seiko, varajäsen]
Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja:
Kyösti Ala-Kaila
