Keskustelu:Varsinais-Suomen maakunta/Maakuntajärvikilpailun ehdotukset kesällä 2011

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Varsinais-Suomen maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Varsinais-Suomen maakuntajärveksi valittiin lopulta Pyhäjärvi (34.031.1.001).

Järvi on kaunis ja pieni, kuin timantti metsän keskellä ja vesi kirkasta kuin kaivovesi. Luonnonhiekkarannat ympäri järven, keidas Lounais-Suomen saven keskellä.

Kaikki edelliset ovat hyviä perusteluja. Lisää mielessä: laajat historialliset kunnat Eura, Säkylä ja Pöytyä ympärillä, Eurassa arvokasta vesiensuojelutyötä ja alueen ruokakulttuuria vaaliva Pyhäjärvi-instituutti. Alueen viljelijät ja kalastajat ovat suurelta osin sitoutuneet vesiensuojeluun. Alueella saa hätätilsnteissa apua Järvipelastajilta. Ja ne maukkaat kalaruuat. Vaihteleva säätilanne ja nopeasti nousevat myrskyt vaativat huolellisuutta ja ehdotonta turvaliivien käyttöä. Turun saaristossakaan ei pääse näkemään samanlaistaa aavaa. Moninaisten vesilintujen puuhia on ilo katsella ja kuunnella. Kertokaahan lisää.

Ehdotan Maarian allasta, se on Varsinais-Suomen kaunein järvi.

Järviwikiin oli todella vaikea päästä. Olen Maarian Allas ry:n toiminnassa mukana ja siksi velvollisuuteni on tukea tätä järveä. Järvi on nyt siinä tasalla, missä vedenpinta oli pronssikauden aikana. Järven rannalla on Jäkärlän ja Sipilänhaan kivikautiset muinaispaikat. Järvi on entisen Maarian kunnan, lyhyesti Maarian keskellä. Varsinais-Suomessa ei ole muuta järveä, joka olisi pitäjän keskellä. Vähäjoki alkaa nykyisin altaasta ja Vähäjoen ja Aurajoen risteyspaikalla on Koroinen. Maarian allas alkaa Paattistenjoesta ja Paattinen on kotipitäjäni ja siksi pitää järveä puolustaa.

Olen realisti ja katsoisin kyllä, että kilpailun voittajaksi tulisi Pyhäjärvi. Sen nimi kertoo perusteet. Pyhäjärvi sopisi sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan yhteiseksi maakuntajärveksi.

Naarjärvi on Varsinais-Suomen puhtaimpia järviä aidossa luonnon ympäristössä. Naarjärvi sijaitsee aivan Salon lähistöllä missä metsäkauris bambeineen suuntaa vieressä olevalle Nairassuolle Ämmämäen ja Äijämäen suuntaan. Sorsaperheet kulkevat vanassa tietä pitkin Naarjärveen mistä löytyy vielä täysin koskematontakin rantaa. Siellä joutsenet, kurjet, haikarat ja kuikat on nähty pesimässä sekä muita ”otuksia” päivä/ilta puuhissaan. Tikka koputtaa päiväkaudet ja käkikin kukkuu aamusta iltaan. Tämä jos jokin on Varsinais-Suomen luontoa ja järvi-idylliä parhaimmillaan.

On juhannusaatto ja päätin lähteä omalla autolla Salosta seurakunnan leiri-iltaan Naarjärvelle. Lähden siis Kurjenpahnan suuntaan. Ristinummella mietin menenkö Pullolan ja Äijälän kautta...ei vaan ajankin Kaukolaan ja sieltä sitten Kermseljän ahteen jälkeen käännän vasemmalle Naarilantielle. Tulen pian Nokosillan krottiin ja voi sitä ihanaa kuumaa tuulahdusta Nairassuosta. Suopursujen tuoksu kerrassaan tunkeutuu avonaisesta auton ikkunasta sisään. Menen nyt pienen pätkän Porttanpään kautta että näen samalla hevosia ja lampaita (bää) laitumella ja saan samalla nauttia luonnon antimista parhaimmillaan. Alavarannan kohdalla kuuluu jo Naarilan uimareitten ääniä. Kas kun joku on viitsinyt lähteä soutelemaankin ja purjeveneilemään. Moottoriveneen käyttö kun on onneksi kielletty herrasmiessopimuksella Naarjärvellä. Kirkas, kirkas vesi kun halutaan pitää puhtaana myös tuleville sukupolville. Autotie sitten päättyykin leirikeskukseen. Päätän jatkaa vielä pienen matkaa kävellen ihanaa metsätietä ennen saunaan menoa koska Kiskon raja on lähellä ja Mustojan portti on varmasti auki. Mikä siellä puskassa vilahti? Ku kuu kuu kuu, ku kuu kuu kuu, ku kuu kuu kuu … kukkuu, kukkuu, kukkuu, kukkuu, kukkuu, kukkuu, kukkuu, kukkuu. Kauan elän vielä, kyllä käki tietää. Kop, kop, kop, kop, kop frrrrrrrrrr

No mutta tottakai Perniön ja Kiskon Naarjärvi maakuntajärveksi. Sehän sijaitsee täällä omassa ylhäisessä yksinäisyydessään. Ei ole yhteydessä mereen ollen 55m meren pinnan yläpuolella. Vesi on todella kirkasta niin että sukeltaessa pohja näkyy kauas.

Painio on kuhajärvi, savisameus kuvastaa maakunnan maaperää, rannalla kartano ja kirkko, saaressa kalasääsken pesä, joskus voi Ämyriltä kuulua Agentsin soitto.

Mainiot perustelut, kannatetaan.

Ehdotuksen mukaisesti "Säkylän Pyhäjärvestä" tulisi sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen yhteinen lounaissuomalainen nimikkojärvi. Se sijaitsee molempien maakuntien alueilla ja on merkittävä sekä eteläpäässä että pohjoispäässä. Säkylä sijaitsee kutakuin järven puolivälissä sen itärannalla, josta voi ihailla kaunista auringonlaskua puhtaan järven yllä.

Syyt;

   * Pyhäjärvi on Satakunnan suurin ja syvin järvi, suhteessa koko Lounais-Suomen suurin järvi. 

Järven suurin pituus on 25 km ja suurin leveys 9 km. Järven tilavuus on siis huimat 840 milj.
kuutiometriä.

   * Pyhäjärvi on melko puhdas ja kaunis järvi. Se tarjoaa loistavat mahdollisuudet virkistys- 

käyttöön esimerkiksi Loma-Säkylässä. Pyhäjärven rannalta on vaikea nähdä vastarantaa ja se
luo vaikutelman suuresta vesistöstä.

   * Pyhäjärven eliöstö ja linnusto sekä kalasto on monimuotoinen. Pyhäjärvessä viihtyy perintei- 

set muikku, siika ja ahven ja siellä on myös paljon rapuja. Pyhäjärven ovat omaksuneet monet
pesivät vesilinnut kuten silkkiuikku, härkälintu, telkkä ja monet sorsat ja koskelot.

   * Pyhäjärven sijainti on keskeinen Lounais-Suomea ajatellen ja sen varrella sijaitsee monia 

vehreitä ja monipuolisia paikkakuntia kuten Eura ja Säkylä. Säkylä on erittäin luonnonkaunis
ja historiallinen paikkakunta harjuineen ja järvinäkymineen. Säkylän kunnasta merkittävä osa
on juuri Pyhäjärvellä sijaitsevia Natura-alueita. Pyhäjärvi tarjoaa hyvät turismimahdolli-
suudet lomanviettoon ja virkistäytymiseen Säkylässä ja Pöytyän Yläneellä. Järven pohjois-
päässä sijaitsee teollisuuskeskus, Eura, joka saa vesivoimansa Pyhäjärveltä vetensä virtaa-
vasta koskesta. Pyhäjärvi tarjoaa hyvät virkistysmahdollisuudet myös Eurassa ja Hinnerjoella.

Joten on monia perusteltuja syitä Pyhäjärven tittelille. Se olisi sen ansainnut.

"Säkylän" Pyhäjärvestä "Pyhäjärvi LS" eli Lounais-Suomen Pyhäjärvi. Pyhäjärvi LS olisi Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteinen maakuntajärvi. Varsinais-Suomen suurin kokonaan maakunnan alueella sijaitseva järvi on Uudenkaupungin makeanvedenallas. Onko se järvi?

Yläneen Pyhäjärvi - Säkylän Pyhäjärvi on luonnollisesti Varsinais-Suomen tunnetuin ja tärkein järvi. Kun se on samalla myös Satakunnan maakunnan suurin ja tunnetuin järvi, niin tälle maakuntien viralliselle yhteistyöalueelle (Satakunta - Varsinais-Suomi) tulisi nimetä yhteinen maakuntajärvi: "Pyhäjärvi LS" on hyvä nimi! Maakuntien liitot (Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto) ovat jo keskustelleetkin yhteispäätöksen tekemisestä tästä asiasta.

Pyhäjärvi on Varsinais-Suomen puolella nykyisen Pöytyän kunnan aluetta, aiemmin Ylänettä. Järven pohjoisosa on Säkylän ja Euran alueella Satakuntaa. Pyhäjärvi on huikean suuri: kun etelärannalta Yläneen puolelta katsoo pohjoiseen, Euran suuntaan, ei horisonttia näy. Järvi on kooltaan suurempi kuin Saaristomeren aukot. Järvi on karu, mutta kaunis. Tyynellä säällä sen kauneus suorastaan mykistää. Pyhäjärven etelärannalla on riemullista kahlata ja uida, koska pohja on silkinhienoa sokerinvalkeaa hiekkaa. Matala vesi on lapsille turvallinen ja houkutteleva. Pyhäjärven myrskyt ovat sensijaan ovat pelottavia, koska aallokko nousee korkeaksi ja tiheäksi. Aaltojen voima myös kuluttaa rantoja. Erityisesti kevätjäät saattavat suorastaan kaataa puita, ruhjoa rantoja ja muokata järveä uuteen uskoon. Järven voima on kunnioitettava. Ei ihme, että se voimansa ja kauneutensa takia on koettu ja nimitetty Pyhäksi.

Ehdotan Kurjenrahkan kansallispuistossa olevaa Savojärveä. Maakunnalle tyypillinen pieni ja matala järvi jossa osa rannoista on suota.