Keskustelu Järviwikistä:Kahvihuone/Sekalaista

Tällä keskustelusivulla voi keskustella mistä tahansa Järviwikiin tai vesiasioihin liittyvästä aiheesta, joka ei sovi mihinkään muuhun Kahvihuoneen osastoista.

Sinun täytyy kirjautua Järvi-meriwikiin, jotta voit osallistua keskusteluun.

Tällainen kysymys heräsi. Kuinka paljon jäänalainen leväkukinta vaikuttaa jäidenlähdön jälkeiseen levätilanteeseen, vai onko sillä mitään merkitystä siihen? Tällä hetkellä esimerkiksi Lahden vesijärvellä on hyvinvoimakas jäänalainen leväkukinta meneillään.

Teemu

Moi,

SYKEn erikoistutkija Marko Järvinen vastaa näin:

Vesistöjen jäiden lähtöä seuraava nk. kasviplanktonin kevätkukinta alkaa usein muodostua jo jään alla, kun valon tunkeutumista estävä lumipeite on jään päältä hävinnyt. Ilmiö tunnetaan niin järvissä kuin Itämeressäkin.

Osa jään alla elävistä levistä on nk. miksotrofeja, eli voivat yhteyttämisen lisäksi hankkia energiaa ja ravinteita kasvuunsa syömällä esim. bakteereja. Jään alla ja keväällä vedessä esiintyvät levät ovat sopeutuneet elämään kylmässä vedessä, missä myös jäiden sulamisen jälkeen on tyypillisesti runsaasti kasvuravinteita.

Kesän levätilanteeseen jäänalaiset yhteisöt ja kevätkukintalajit eivät suoraan vaikuta, mutta epäsuorasti niillä voi olla merkitystä, jos esimerkiksi kevätkukinta on runsas ja sen muodostaneet levät vajoavat vesistön pohjalle vieden mukanaan sitomansa ravinteet, mikä vaikuttaa kesän ravinteiden saatavuuden kerrostuneissa järvissä.

Lahden Vesijärvellä on eräinä lopputalvina/alkukeväinä raportoitu jään alta mm. Microcystis-sinilevän kukintoja heti jään alla. Tällaisesta havainnosta kannattaa raportoida paikalliselle ELY-keskukselle. Vesijärven talven kasviplanktonista on valmistumassa väitöskirja, joka valmistuu toukokuussa.

Järviwikissä alkaa huoltokatko keskiviikkona 28.5. klo 22. Huoltokatkon aikana palvelua voi pääsääntöisesti selata normaalisti, mutta sisällöntuotanto on estetty. Huoltokatko kestää todennäköisesti perjantai 30.5. aamupäivään asti.

Järviwikin palvelinympäristö ja ohjelmisto päivitetään huoltokatkon aikana.

Uusi käyttäjä kokeilee palstaa kysymysten muodossa:

Miten mitataan näkösyvyys talvella jäältä niin, että tulos on edes jollain tavalla vertailukelpoinen aurinkoisina kesäpäivinä tehtyjen mittausten kanssa? Vai onko valoisuuden merkitys kuitenkin tässä tapauksessa vähäinen?

Jääpeitteisen kauden näkösyvyyshavainnot eivät ole suoraan vertailukelpoisia avovesikauden havaintojen kanssa, koska jää ja sen päällä oleva lumi estävät osittain valon pääsyä veteen ja valon määräkin on pienempi. Jäältä, kairausreiän kautta näkösyvyyttä mitattaessa kannattaa poistaa esim metrin säteeltä lumipeite, jolloin lumipeitteen paksuus ja sen laatu ei merkittävästi vaikuta mittaustulokseen. Secchi-levyn näkyvyyttä kannattaa myös katsoa hyvin läheltä veden pintaa sivustoja peittäen, jotta veden pinnan heijastumat eivät vääristä tulosta. Talviset näkösyvyyshavainnot onnistuvat parhaiten kevättalvella maalis-huhtikuussa, jolloin valoakin on jo tarjolla riittävästi."

Onko kenelläkään ajatuksia hyvistä paikantimista? Mitä sellaisia voisi ajatella sateiseen ja utuiseen luontokäyttöön?

Matkapuhelinten aGPS-paikantimet eivät taida olla yhtä tarkkoja kuin varsinaiset GPS:t WAAS-korjauksella tuonne kolmeen metriin.

Yleensä paikantimet, mm. Garmin, käyttävät GPX:ää, Google KML:ää tai siitä tiivistettyä KMZ:aa sekä Nokia omaa LME :ä. Muunnoksissa on melkoisena apuna maksuton http://www.gpsbabel.org

Nokian kartat, http://maps.nokia.com , jotka ovat maksuttomassa jakelussa niin kuin http://maps.google.com , on se hyvä puoli, että kartat voi etukäteen ladata matkapuhelimelle, joilloin ulkomailla, jossa pitää maksaa verkkovierailusta, ei karttaa tarvitse jatkuvasti ladata puhelimeen ulkomailla. Heikkoa Nokian kartoissa on se, että ne ovat luontokäyttöön melko vähän hyödylliset, koska niistä saattaa jopa puuttua peräti kymmenen hehtaarin kokoisia järviä, esimerkiksi Vähä-Tiilijärvi ja Keski-Tiilijärvi. Periaatteena voisi pitää sitä, että verkkovierailuhinnoin edullisinta ulkomailla on ajaa paikalle Nokian kartoilla ja löytää kohde Googlen kartoilla löytämällä niillä tarkemmin perille. Näin datamäärä, joka verkkovierailusta maksetaan Googlen aineiston siirtämiseen on mahdollisimman vähäinen.

Luontoraportoinnissa olisi hyvä, jos olisi GPS-pisteet niin olisi yksiselitteisesti määritelty, missä on havaintoja tehty ja hyvälle havaintopaikalle voi ennättää myöhemmin joku muu tai jotkut muutkin asiasta kiinnostuneet.

Jos mahdollista niin odottaisin kommentteja lähinnä seuraavista laitteista:

• Nokia N8
• Samsung Galaxy SIII

Miten tarkkoja laitteet ovat aGPS:n kanssa verrattuna oikeisiin varsinaisiin maasto- ja luontopaikantimiin?

Edelliseen liittyen sitten lisäksi olisi kiinnostunut kokemuksista

• Garmin 62s:n suhteen ja
• Magellanin suhteen, jostain viimeisistä malleista.