Lähdekoodi sivulle Viestiketju:Keskustelu:Pirkanmaan maakunta/Ehdotus: 1/vastaa (7)

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Pirkanmaan maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Pirkanmaan maakuntajärveksi valittiin lopulta Längelmävesi (35.721.1.001).

Vaskivesi on erittäin kaunista seutua, upeine rantoineen. Varsinkin Näntönsalmi loistoineen.

Luonnehdintaa: kirkas vesi, hyvä uintipaikka, sijanti koko kansalle tutun Yle TV2:n vieressä, tästä johtuen valtakunnallinen tunnettuus. Valitettavasti kalaa tuntuu tulevan ns. hintsusti.

Kaunis, monimuotoinen, kalaisa. Runsaasti Natura -alueita ja muita luonnonsuojelualueita. Paljon tilaa myös niille, joilla ei omaa saarta tai rantaa.

Ehdotan Näsijärveä, koska vaikuttaa Pirkanmaalla niin monen ihmisen elämään!

Täältä tulee myös ääni Nässylle. Eiköhän tuo titteli kuulu sille sille itseoikeutetusti. Vaikkeivät ihmiset muuta tietäisikään Pirkanmaalta ja Tampereelta niin kaikki tietävät ainakin Särkänniemen, Näsinneulan ja Näsijärven.

Äänestän myös Näsijärveä, sillä se kuvastaa hyvin laajasti Pirkanmaan sekä historiaa että nykypäivää.

Ehdottomasti Näsijärvi, Tampereen ikkuna maakuntamaisemaan. Alkaa Muroleen kanavasta ja koskesta, päättyy Tammerkoskeen. Välillä isoja selkiä ja "Näsimeren" tunnelmaa. Pitkä historia hinaajineen ja sisävesilaivoineen, Kuru-laivan onnettomuutta unohtamatta. Suomen kuuluisimmat purjehdusseurat ja loputtomat mahdollisuudet veneillä ylävesille. Perinteisiä yleisiä saunoja uimarantoineen ja avantoineen.

Ehdotan Näsijärveä. Hämeen sydämmessä on kuin hämäläinen maisemataulu. Kauniina kuin kehystetty peili, myrskyisenä kuin julma meri. Vienyt monet mukanaan, itse myrskyssä pelastuneena, tunnen suurta kiitollisuutta.

Ehdotan Näsijärveä!

Näsimeri on jokaisen Tamperelaisen sydämessä. Sitä ei saa sulkea putken ulkopuolelle, vaan se kuuluu tuhansien Pirkanmaalaisten jokapäiväisen työmatkanäkymään!

Ei olen Nässyn voittanutta!

Kannatan Näsijärveä: alueen valtasuoni. Sitä pitkin ammoiset pirkkalaiset veneilivät metsästysmailleen, jonne ajan mittaan raivasivat myös tilansa. Sittemmin järven vettä käytettiin talousvetenä, siitä sai moni elantonsa, järveä pitkin matkustettiin Tampereelle, sitä pitkin rekrytoitiin työväkeä Tampereelle, tuotiin maaseudun tuotteita myyntiin ja käytiin ostamassa teollisuustuotteita maalle, sitä pitkin uitettiin puutavara sahoille ja sellu- ja paperitehtaisiin, siinä kalastettiin, sen vesivoimasta saivat teollisuuslaitokset ja kotitaloudet energiansa. Se kerää koko pohjoisen Pirkanmaan vedet uomaan, jota jatkaa Kokemäenjoki monine välijärvineen Pohjanlahteen. Nykyisin järvi palvelee lähinnä virkistymistarpeita: purjehdus ja veneily, kalastus, kesämökkiasutus, uiminen, maisemat, talousvedentarve. Järvi on ollut myös monien taiteilijoiden inspiraation lähteenä: Holmberg, Gallen-Kallela, Lauri Viita: Moreeni jne.

Kolho valittiin Suomen parhaaksi paikaksi PS-ohjelman äänestyksessä tänä vuonna. Ukonselkä herättä ihastuksen huokauksia varsinkin ilta-auringossa Kolhon "ohitustiellä" liikkuville. Puhdasvetinen, upeat hiekkarannat, jne! Maakuntajärvi voisi siis sijaita Suomen parhaassa paikassa!

Näsijärvi, Pyhäjärvi jne kuivuisivat mikäli valuma-alueen tärkeimmät järvet eivät kukoistaisi. Ukonselkä antaa monelle Pirkanmaan järvelle niiden tarvitseman veden. Ukonselän puhtaus parantaa matkallaan mereen monen muunkin järven laadun kohtuulliseksi. Muillekin järville voisi antaa pisteitä, mutta Pirkanmaan alueen tärkein järvi on ilman muuta Kolhon Ukonselkä.

Järviwikissä Ukonselkä lasketaan kuuluvaksi samaan järveen Keurusselän kanssa: Keurusselkä - Ukonselkä (yhd.).

Tämä johtuu siitä, että ympäristöhallinnon järvirekisterissä nuo on ikäänkuin yksi allas. Niiden vedenpinta on esimerkiksi koko ajan suurin piirtein samalla tasolla.

Kulttuurisesti ja paikallisten kokemuksissa järvet toki saattavat rajautua eri tavalla kuin hydrologiaan perustuvissa rekistereissä, joten Ukonselkä voinee kilpailla maakuntajärven tittelistä myös ilman Keurusselkää!

P.S. Lisätkää toki valokuvia Järviwikiin Ukonselästä ilta-auringossa Kolhon ohitustieltä kuvattuna... :-)

Etelä-Suomen jylhimpiin rotkojärvien ketjuun kuuluvaa helvetinjärviä. Ehdottomasti kuuluisin suomalainen järvi ulkomailla kolun vuoksi. Ollut esillä myös Sevillan maailman näyttelyssä. Aksel Gallen-Kallelan maalaus on myöse erittäin kuuluisa tästä järveästä. Kunnon erämaajärvi kuitenkin lähellä kulkuyhteyksiä ja luonnonrauha taattu.

Helppo pääsyinen myös lapsiperheille 3 km kävely polkua myöten Kankimäestä Helvetinjärvien kansallispuistoon. Helppo pääsy myös Pirkantaivalta myöten Pirkanmaalta varsinkin Seitsemisestä ja Riuttaskorvesta. Hyvät palvelut päiväretkelle: kankimäessä kioski, Helvetinjärven rannalla hyvä päivätupa ja keittopaikka jossa voi paistaa makkarat.

Rotkojärvien luonto kuuluu oleellisena osana Suomikuvaan.

Tietysti tällä on vaikea kilpailla kansallisromattisita TaunoPalo Ansa Ikonen tyylistä kansallismaisema järviä vastaan.Mutta nämä rotkojärvet, Helvetit, Luoma, Koverot (pikku koveroa harva tietää), Hollonjärvi, jossa on oikea luonnonsuojelu alue jyrkät kallioseinämät sekä Kalliojärvi ja Paarlammi, ovat hieno karu ja upea luonnonkauneus. Kun seuraa tätä linjaa etelään päin niin huomaa, että Jämingiselkä kuuluu samaan muodostelmaan (Paarlamminlahdesta eteenpäin). Miestamonsalmen alapuolella rotko on 52 metriä syvä vedenpinnasta mitattuna. Lännempänän on Rontonhorha joka muistutaa tätä samaa ketjua. Virtolaisilla on Torisevat, mutta ne ovat pieniä lutakoita tähän Helvetinjärvi-Paarlammi ketjuun nähden.

Historiaa löytyy a. Muodostunut kallioperän murrosvyöhykkeisiin miljoonia vuosia sitten. b. Jääkausi kyntänyt murrosvyöhykkeet auki jolloin on syntynyt järvet c. Jo 1800 luvulla matkailukohde: mm. Gallen-Kallela yms. d. Nimi syntynyt mielenkiintoisesti. Naapurit kalastivat pyydyksillä Helvetinjärvessä. Toinen aina koki salaa naapurinsa verkot heti aamutuimiin. Näin naapuri ei saanut koskaan kalaa. Kimpaantunut naapuri tokaisi muutaman vuoden jälkeen: " ei tästä helvetin järvestä saa edes kalaa". Tästä lähtien järvi on ollut Helvetinjärvi. Tässäkin on perinnettä kuten kaikissa erämaan järvien nimissä. e. Mummon mukaan taannoin käytetty susiansana metsästykessä f. Vaarin mukaan rukouslauantaina muinoin oli tanssikielto jolloin väkeä tuli Satakuntaa ja Pohjanmaata myöten pitämään hauskaa. Juhlat loppuivat vuosien saatossa jolloin viimeisenä vuotena kuoli yksi henkilö sydänkohtaukseen vaikka huhut levisivät miestaposta. (perinteistä suomalaista juhlintaa...) g. kansallispuistoksi 1982

Tampereen helmeksikin kutsuttu Kaukajärvi kristallinkirkkaine vesineen on itseoikeutettu Pirkanmaan maakuntajärveksi. Maailman huippumelojat ja soutajat ovat kilvan ihmetelleet miten tällainen järvikeidas voi sijaita näin pohjoisessa.

Kaukajärvi on hyvä valinta. Ja onhan se vanha Pirkkalaisten vesireitti jota kuljettiin - ja käytetään edelleenkin.

Ehdotan Mallasvettä, se sijaitsee keskellä Pirkanmaata, vesireittien yhtymäkohdassa.

"Vainon purret tuhatmiekoin sousi pintaa Kostian ja Mallasveen. Hengen soihtu rannoiltamme nousi vihan yöhön aina uudelleen." Siksi Mallasvesi...

Kallioisjärvi on pieni järvi Pälkäneen kunnan Kaukkalan kylässä. Se sopii erinomaisen hyvin maakunnan nimikkojärveksi, sillä se edustaa hyvin tavanomaista pirkanmaalaista järveä. Ilman Kallioisjärvien tapaisia järviä kun Suomi ei voisi olla tuhansien järvien maa.

Kallioisjärvellä on myös merkittävää kulttuuriarvoa, järjestetäänhän siellä pääsiäisenä Kallioisjärvi Open -pilkkikilpailut.

Ympäristöministeriön sivuilla Kukkiaa luonnehditaan seuraavanlailla:

"Hauhon reittiin kuuluva kirkasvetinen ja suhteellisen karu Kukkiajärvi on luonnontilainen ja vedenlaadultaan erinomainen. Jylhät kalliorannat, lohkarikot ja kalliopaljastumat ovat Kukkialle luonteenomaisia. Kukkiajärvi on vesikasvillisuudeltaan Pohjois-Euroopan edustavimpia. Vesikasvilajeja on poikkeuksellisen paljon, erityisesti pohjaversoiskasvillisuus on hyvin runsas. Vesikasvikasviharvinaisuuksista mainittakoon ormio maamme ainoalla esiintymispaikallaan sekä raani, harvinainen kirkkaiden vesien kasvi."

Kukkian luontoarvot ovat ainutlaatuiset. Kukkia on jättänyt jälkensä myös muun muassa Eino Leinon tuotantoon hänen viettäessään kesää siellä Hella Wuolijoen vieraana I maailmansodan aikana.

-Mitä laulatte Kukkian kultaiset laineet? "Me hautaamme matkasi haaveet ja maineet."

-Mitä tiedätte taivaalla yön sinipilvet? "Me peitämme taistosi kalvat ja kilvet."

(Eino Leino, Kuudan yö)

Kovesjärvi on luonnonkauniina säilynyt matala humusjärvi, jonka rannoilla on edelleen kauniita ja valkeita hiekkarantoja. Matalat humusjärvet ovat metsäojitusten ja turvetuotannon vaikutusten vuoksi uhanalaistuneet ja turvetuotanto muodostaa uhkatekijän myös erinomaisessa ekologisessa tilassa vielä olevalle Kovesjärvelle, kuten suo- ja turvemaiden Parkanossa niin monen järven kohdalla on ja on ollut.

Kovesjärven pyöreätä muotoa hellii niin aurinko kuin tuulet ja rantojen mökkiasutuksesta huolimatta arka kuikka pesii järvellä ja kuikan ihanan haikea huuto kiirii kesäiltoina Kovesjärvellä, liki ainoalla Parkanon ja lähikuntien järvistä. Kuikkien joukossa näkyy toisinaan myös kaakkureita. Tummasta vedenväristä huolimatta vesi on edelleen ollut niin kirkasta, että kuikka kykenee ravintonsa löytämään. Kalalokit, tiirat ja koskelot tekevät seuraa ja rantojen hiekalla ja kivillä juoksee pyrstöään keikuttaen rantasipejä.

Rannan tuntumassa kasvaa edelleen nuottaruohoa ja rannoilta löytyy melko harvinaisiakin kasvilajeja. Pohjakasvillisuudessa viihtyy lahnaruohojen tupsuja. Kasvillisuutta rannoilla on melko vähän ja järvi on selvästi oligotrofinen. Järven pohjoisrannalta löytyy vähäiseltä alueelta kuitenkin valkeina kukkivia lumpeita ja jossain järviruoko muodostaa harvaa kasvustoa kuten järvikortekin. Rantojen kivikot rikkovat vedenpintaa ja antavat haastetta järvellä liikkuville. Laskuoja Kovesjoki kiemurtelee Häädetkeitaan luonnonpuistoon sammaleisen ja kasvillisuuden sekaan kätkeytyvän luusuan kautta. Asutus näille seuduille on levinnyt Kovesjoen erämaaseutujen kautta.

Kovesjärven puolesta on syntynyt kansanliike järven ympärille. Herkän ja uhanalaisen järven ekologiaa pyritään varjelemaan yhteisin ponnistuksin ja mm moootoriveneilyltä järvi on yhteistuumin rauhoitettu kokonaan.

Valuma-alueen maaperä on pääasiassa moreenimaata, mutta rajoittuu pohjoisesta turvemaahan, josta myös järveen laskee laskuoja. Maatalous järven ympärillä on ollut vähäistä ja nykyään miltei päättynyt. Suomen järvien luontotyypit ovat huonosti suojeltuja verrattuna maaluontotyyppeihin. Erityisen uhanalaisiksi ovat käyneet matalat humusjärvet, joiden ekologiaan kasvaneella humuskuormalla on erityisen rehevöittävä merkitys.

Suojelu voisi alkaa vaikka Kovesjärvestä.

Äänestän myös Kovesjärveä maakuntajärveksi. Kaunis ja eliölajeiltaan runsas järvi lumoaa monimuotoisuudellaan.

Äänestän Kovesjärveä.Täällä käki kukkuu aidosti.

Kovesjärvi edustaa hienolla tavalla Pirkanmaan järveä, jossa edelleen löytyy myös se "rauha" kuunnella luonnon ääniä ja hiljaisuutta. Aivan mahtavan upea järvi!!!

Äänestän kovesjärveä maakuntajärveksi. Pohjoispirkanmaalla jo harvinaiseksi käynyttä, varsin puhtaana säilynyttä sekä karua järveä. Järvi on tunnettu kuikistaan, joita sillä pesii kesäisin yleensä 2-3 pariskuntaa. Syksyisin kuikat kokoontuu järvelle odottamaan jäiden tuloa ja muuttomatkalle lähtöä.

MEILLÄ ITEKULLAKIIV VOEP JA SUAP OMIA SUOSIKKIJÄRVIJÄ OLLA. MUTTA EI NIITÄ OLLESKAAM PIÄ MUILLE TYRKYTELLÄ. EI PIÄ RUVETA YHTÄ NIMMEE, YHTÄ JÄRVEE YLITEM MUIHEN NOSTELEMMAA.

JONNIILLAESESTA PAHAM MAKUSESTA PAKOTTAMISESTA TÄSSÄKIIM MUAKUNTAJÄRVIKISASSA OEKEESTI KYSE ON. VAEKKA KUKA MITÄ HYVVÄÄSÄ SELITELLÄ SUATTANOO. JOKKAENEJ JÄRVI YHTÄLÄESEN ARVOSTUKSEN ANSAEHTOO. JOKA JÄRVESTÄ ON HUOLTA PIETTÄVÄ. PILLOOMISET ON LOPETETTAVA. PILLOOJAT KÄRÄJILLE KUSKATTAVA. SAKOT SUURET SUATETTAVA.

ANNETAAV VAPPAASTI JOKKAESEN OMA MIELJÄRVESÄ NIMIKKONNAAM PITTEE. JA SITÄ VOIMIISA MUKKAA IHHAELLA SEKÄ SUOJELLA, VAHINGOELTA VARJELLA.

MOOTTORTYÖNTÖSET VESJKULUKUNEOVVOT ON KIELLETTÄVÄ! SOUTAMISTA SUOSITTAVA SEKÄ UIMISTA, MELOMISTA JA PURJEHTIMISTA, RANTAKIVILTÄ ONKIMISTA.

AHVENILLAKII ON OEKEOS IÄNETTÖMMÄÄ ELÄMÄÄ, ESTEETTÖMMÄÄ UISKENTELLUU. SUKUSAJ JATKAMISSEE ILIMAN ÖLJY- YNNÄ MUITA HAETALLISIA RAVINNE-, HORMOONI- JA MYRKKYPIÄSTÖJÄ. PE 24.6.2011 VAKAVISSAAN k mikko

Kas Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee... lauletaan kaikkien tuntemassa laulussa. Siksi ehdottomasti LÄNGELMÄVESI Pirkanmaan nimikkojärveksi.

Kannatan, perusteluna sama Topeliuksen sanoittama laulu: Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen; niin kauas kuin silmään siintää, näen järviä lahtineen. Kas, Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee...

Ehdottomasti Längelmävesi! Länkyn rannalla on hieno asua :)

Tarjannevesi on suuri ja syvä puhdasvetinen jylhä ja vehreä vesireittien yhtymäkohdassa. Sen kautta kulkee yli 100-vuotias höyrylaiva Suomen kauneinta matkailureittiä myöten. Sillä ovat matkanneet runoiloijat ja taiteilijat, kuten Runeberg, Gallen-Kallela, Sandberg ja Inha.

Kannatan Tarjanne-ehdotusta. Runoilijan reitin hienon historiallisen laivavanhuksen nimikin tulisi tämän maakuntajärvinimityksen myötä ikuistetuksi. Tarjanne-nimisiä järviä ei liene Suomessa kuin tämä yksi.

Näsijärvi on Pirkanmaan keskeiseen kaupunkiin Tampereeseen läheisesti liittyvä järvi, jonka nimisiä on vain yksi Suomessa.

Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistön pyhä yhdistäjä! Niin pohjoisesta, Näsijärven kautta kuin etelästä Längelmävedenkin kautta juoksevat vedet yhdistyvät Pyhäjärvessä, josta vedet sitten Nokian virran kautta laskettelevat mereen. Joten eikö tässä ole perustelua Pirkanmaan maakunnan järvien järveksi? Lisäksi Pyhäjärven vesisuojelu on todella tärkeä asia juuri tästä syystä, kun muut järvet lorottavat vetensä Pyhäjärven kautta mereen. Lisäksi asutusten ja kaupunkien "puhdistetut" vedet ovat huolen aiheena järven ystäville.

Ehdotukseni mukaisesti siis Vanajavesi laitettaisiin yhteiseksi Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakuntajärveksi.

Tätä voisi perustella siten, että sen sijainti on keskeinen ja merkittävä, se sijaitsee Sydän-Hämeessä keskellä kulttuuri- ja kansallismaisemia. Lähellä sijaitsee vanha kulttuurikeskus Hämeenlinna. Lisäksi Vanajaveden ympärillä on merkittäviä vanhoja pitäjiä, joilla on moninainen historia. Esimerkiksi Sääksmäellä ja Hattulassa sijaitsevat Suomen keskiaikaisista kivikirkoista vanhimpien joukossa olevat kaksi kirkkoa. Lisäksi järven ympärillä on luonnollisesti merkittävä Vanajaveden laakso. Vanajanselän poikki kulkee luode-kaakko-suuntaisesti vedenalainen harjujakso, joka yhtyy pohjoisosassa Sääksmäellä Ridonmäen soraharjuun sekä Rapolan linnavuoreen ja eteläosassa puolestaan Ruskeenkärkeen ja Parolan harjujaksoon, joka jatkuu aina Ahveniston-Hattelmalan harjujen kautta Janakkalaan, Hakoisten linnavuoreen. Vanajavesi on myös luonnonkaunis kulttuurimaisemien luoja ja valtakunnallisesti merkittävä Sääksmäen silta luo kauniin maisemasiluetin järven ylle. Rapolanharjulta, Sääksmäeltä avautuu hieno länsinäkymä Vanajavedelle, joka on yksi maakunnan merkittävimpiä kulttuurimaisemia. Järvimaisemaa koskeva C.P. Hällströmin maalaus on tehty Hauhon Vermasvuoresta. Järvi on siis myös kulttuurillisesti erittäin merkittävä, jolla voisi perustella kyseistä valintaa. Järvi kuuluu kesällä Suomen järvimatkailureitteihin, ja Vanajavedellä on vuosikaudet liikennöinyt Suomen Hopealinja.

Järven laaksossa sijaitsee myös lukuisia vanhoja hämäläiskartanoita;

• Voipaalan kartano (Sääksmäki)
• Lahisten kartano (Sääksmäki)
• Niemen kartano (Kalvola)
• Vesunnin kartano (Hattula)
• Lepaan kartano (Hattula, Tyrväntö)
• Merven kartano (Hattula)
• Lusin kartano (Hattula)
• Ahlbackan kartano (Hattula)
• Suontaan kartano (Hattula)
• Katajiston kartano (Hämeenlinna, Aulanko)

Lisäksi järven kasvillisuus ja eläimistö on moninainen. Vanajaveden matalikoissa kasvaa isosorsimo, joka on viime vuosisadan tulokaskasvi. Se on levinnyt rajusti kustantaen järviruo'on elintilaa. Lisäksi kynäjalava on yksi koko maassa harvinaisesti tavattava puulaji, jota esiintyy Vanajanselän länsi- ja koillisrannoilla. Yksi esiintymispaikka on Kalvolan Jalavaniemi, toinen Sääksmäen Kariniemi. Kyseisellä puulla on luonnonsuojelun ansiosta vakaa tila Vanajaveden rannikoilla. Myös yleisempää puuta, tervaleppää esiintyy poikkeavan runsaslukuisena Vanajaveden rannoilla.

Järven linnusto ja eläimistö on myös varsin poikkeava moniin muihin järviin verrattuna. Alueella on pesinyt säännöllisesti harvinaisempia lajeja kuten harmaalokki, merilokki ja selkälokki. Lisäksi järvellä on melko säännöllisesti tavattu merikotkaa, merimetsoa ja räyskää. Lisäksi esiintyy melko usein satunnaisia muuttolintuja. Järven kalastoon kuuluu Suomen perinteisiä sisävesikaloja; kuhaa, lahnaa ja haukea. Lisäksi esimerkiksi Kärjenniemenselältä on saatu kirjolohia. Järveen on istutettu jonkin verran ankeriasta.

Löytyy siis monia hyviä perusteluja Vanajavedelle tämän kunniallisen tittelin saamiseksi, joten eiköhän se sen ole ansainnutkin?

Näsijärvi on kiistattomasti Pirkanmaan maakuntajärvi. Vankkoja perusteluja löytyy tarvittaessa. Oleellisimman löytää lukemalla Lauri Viidan Moreenin. Näsijärvi ei ole vain järvi. Sillä on on ollut ja on edelleenkin tärkeä logistinen rooli Pirkanmaan kehittymisessä.

Ehdotan maakuntajärveksi Sastamalan Suodenniemellä sijaitsevaa Kourajärveä, koska se niin monin tavoin kuvastaa omaa sijaintimaakuntaansa. Kourajärvi on melko pieni ja tummavetinen, kuten niin monet Pirkanmaan järvet. Kourajärven rantoja on asuttu jo tuhansia vuosia ja nykyisin sen lähialueita on listattu Museoviraston ylläpitämään valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Kourajärvi osana länsi-pirkanmaalaista vesireittiä on toiminut niin tukinuittoväylänä kuin kulkureittinä. Onpa sen jäällä järjestetty ravikilpailujakin.

Oma lukunsa on Kourajärven sokean hauen myytti, josta voit lukea järven omalta sivulta. ;-)

Kourajärven tumma vesi edustaa siis maalaismaisemaa, teollisuutta ja liikennettä. Sen olemus on Pirkanmaa pienoiskoossa. Ja siitä syystä erinomainen ehdokas Pirkanmaan maakuntajärveksi.

Munkin täytyy kallistua Kourajärven kannalle. Se on ilmasta katsottuna selkineen ja poukamineen tosi nätti ja muodostaa Kirkkojärven kanssa helposti tunnistettavan kokonaisuuden. Se on selkeemmän näkönen kuin muut ehdotetut järvet, jotka on Pahalampee lukuun ottamatta aika rikkonaisia.

Nykyään kun paikkoihin tutustutaan usein ilmakuvien kautta olis maakuntajärven muoto ja tunnistettavuus ilmasta otettava harkinnassa huomioon.

Ehdotan Kokemäenjoen vesistöön kuuluvaa Rautavettä, joka yhdessä Kuloveden ja Liekoveden kanssa on yksi parhaista kuhanpyyntialueista Suomessa. Siellä tavataan myös Pirkanmaan maakuntakalaa toutainta. Rautaveden huikeassa kulttuurimaisemassa on myös useita keskiaikaisia kivikirkkoja. Maisema on hieno kokonaisuus,jossa nykyajan kiireinen ihminen voi nauttia luonnon monimuotoisuudesta.

[muokkaa] Lähteet