Keskustelu:Pirkanmaan maakunta/Maakuntajärvikilpailun ehdotukset kesällä 2011

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Pirkanmaan maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Pirkanmaan maakuntajärveksi valittiin lopulta Längelmävesi (35.721.1.001).

Näsijärvi on Pirkanmaan keskeiseen kaupunkiin Tampereeseen läheisesti liittyvä järvi, jonka nimisiä on vain yksi Suomessa.

Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistön pyhä yhdistäjä! Niin pohjoisesta, Näsijärven kautta kuin etelästä Längelmävedenkin kautta juoksevat vedet yhdistyvät Pyhäjärvessä, josta vedet sitten Nokian virran kautta laskettelevat mereen. Joten eikö tässä ole perustelua Pirkanmaan maakunnan järvien järveksi? Lisäksi Pyhäjärven vesisuojelu on todella tärkeä asia juuri tästä syystä, kun muut järvet lorottavat vetensä Pyhäjärven kautta mereen. Lisäksi asutusten ja kaupunkien "puhdistetut" vedet ovat huolen aiheena järven ystäville.

Ehdotukseni mukaisesti siis Vanajavesi laitettaisiin yhteiseksi Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakuntajärveksi.

Tätä voisi perustella siten, että sen sijainti on keskeinen ja merkittävä, se sijaitsee Sydän-Hämeessä keskellä kulttuuri- ja kansallismaisemia. Lähellä sijaitsee vanha kulttuurikeskus Hämeenlinna. Lisäksi Vanajaveden ympärillä on merkittäviä vanhoja pitäjiä, joilla on moninainen historia. Esimerkiksi Sääksmäellä ja Hattulassa sijaitsevat Suomen keskiaikaisista kivikirkoista vanhimpien joukossa olevat kaksi kirkkoa. Lisäksi järven ympärillä on luonnollisesti merkittävä Vanajaveden laakso. Vanajanselän poikki kulkee luode-kaakko-suuntaisesti vedenalainen harjujakso, joka yhtyy pohjoisosassa Sääksmäellä Ridonmäen soraharjuun sekä Rapolan linnavuoreen ja eteläosassa puolestaan Ruskeenkärkeen ja Parolan harjujaksoon, joka jatkuu aina Ahveniston-Hattelmalan harjujen kautta Janakkalaan, Hakoisten linnavuoreen. Vanajavesi on myös luonnonkaunis kulttuurimaisemien luoja ja valtakunnallisesti merkittävä Sääksmäen silta luo kauniin maisemasiluetin järven ylle. Rapolanharjulta, Sääksmäeltä avautuu hieno länsinäkymä Vanajavedelle, joka on yksi maakunnan merkittävimpiä kulttuurimaisemia. Järvimaisemaa koskeva C.P. Hällströmin maalaus on tehty Hauhon Vermasvuoresta. Järvi on siis myös kulttuurillisesti erittäin merkittävä, jolla voisi perustella kyseistä valintaa. Järvi kuuluu kesällä Suomen järvimatkailureitteihin, ja Vanajavedellä on vuosikaudet liikennöinyt Suomen Hopealinja.

Järven laaksossa sijaitsee myös lukuisia vanhoja hämäläiskartanoita;

• Voipaalan kartano (Sääksmäki)
• Lahisten kartano (Sääksmäki)
• Niemen kartano (Kalvola)
• Vesunnin kartano (Hattula)
• Lepaan kartano (Hattula, Tyrväntö)
• Merven kartano (Hattula)
• Lusin kartano (Hattula)
• Ahlbackan kartano (Hattula)
• Suontaan kartano (Hattula)
• Katajiston kartano (Hämeenlinna, Aulanko)

Lisäksi järven kasvillisuus ja eläimistö on moninainen. Vanajaveden matalikoissa kasvaa isosorsimo, joka on viime vuosisadan tulokaskasvi. Se on levinnyt rajusti kustantaen järviruo'on elintilaa. Lisäksi kynäjalava on yksi koko maassa harvinaisesti tavattava puulaji, jota esiintyy Vanajanselän länsi- ja koillisrannoilla. Yksi esiintymispaikka on Kalvolan Jalavaniemi, toinen Sääksmäen Kariniemi. Kyseisellä puulla on luonnonsuojelun ansiosta vakaa tila Vanajaveden rannikoilla. Myös yleisempää puuta, tervaleppää esiintyy poikkeavan runsaslukuisena Vanajaveden rannoilla.

Järven linnusto ja eläimistö on myös varsin poikkeava moniin muihin järviin verrattuna. Alueella on pesinyt säännöllisesti harvinaisempia lajeja kuten harmaalokki, merilokki ja selkälokki. Lisäksi järvellä on melko säännöllisesti tavattu merikotkaa, merimetsoa ja räyskää. Lisäksi esiintyy melko usein satunnaisia muuttolintuja. Järven kalastoon kuuluu Suomen perinteisiä sisävesikaloja; kuhaa, lahnaa ja haukea. Lisäksi esimerkiksi Kärjenniemenselältä on saatu kirjolohia. Järveen on istutettu jonkin verran ankeriasta.

Löytyy siis monia hyviä perusteluja Vanajavedelle tämän kunniallisen tittelin saamiseksi, joten eiköhän se sen ole ansainnutkin?

Näsijärvi on kiistattomasti Pirkanmaan maakuntajärvi. Vankkoja perusteluja löytyy tarvittaessa. Oleellisimman löytää lukemalla Lauri Viidan Moreenin. Näsijärvi ei ole vain järvi. Sillä on on ollut ja on edelleenkin tärkeä logistinen rooli Pirkanmaan kehittymisessä.

Ehdotan maakuntajärveksi Sastamalan Suodenniemellä sijaitsevaa Kourajärveä, koska se niin monin tavoin kuvastaa omaa sijaintimaakuntaansa. Kourajärvi on melko pieni ja tummavetinen, kuten niin monet Pirkanmaan järvet. Kourajärven rantoja on asuttu jo tuhansia vuosia ja nykyisin sen lähialueita on listattu Museoviraston ylläpitämään valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Kourajärvi osana länsi-pirkanmaalaista vesireittiä on toiminut niin tukinuittoväylänä kuin kulkureittinä. Onpa sen jäällä järjestetty ravikilpailujakin.

Oma lukunsa on Kourajärven sokean hauen myytti, josta voit lukea järven omalta sivulta. ;-)

Kourajärven tumma vesi edustaa siis maalaismaisemaa, teollisuutta ja liikennettä. Sen olemus on Pirkanmaa pienoiskoossa. Ja siitä syystä erinomainen ehdokas Pirkanmaan maakuntajärveksi.

Munkin täytyy kallistua Kourajärven kannalle. Se on ilmasta katsottuna selkineen ja poukamineen tosi nätti ja muodostaa Kirkkojärven kanssa helposti tunnistettavan kokonaisuuden. Se on selkeemmän näkönen kuin muut ehdotetut järvet, jotka on Pahalampee lukuun ottamatta aika rikkonaisia.

Nykyään kun paikkoihin tutustutaan usein ilmakuvien kautta olis maakuntajärven muoto ja tunnistettavuus ilmasta otettava harkinnassa huomioon.

Ehdotan Kokemäenjoen vesistöön kuuluvaa Rautavettä, joka yhdessä Kuloveden ja Liekoveden kanssa on yksi parhaista kuhanpyyntialueista Suomessa. Siellä tavataan myös Pirkanmaan maakuntakalaa toutainta. Rautaveden huikeassa kulttuurimaisemassa on myös useita keskiaikaisia kivikirkkoja. Maisema on hieno kokonaisuus,jossa nykyajan kiireinen ihminen voi nauttia luonnon monimuotoisuudesta.

[muokkaa] Lähteet