Keskustelu:Uudenmaan maakunta/Maakuntajärvikilpailun ehdotukset kesällä 2011

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Uudenmaan maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Uudenmaan maakuntajärveksi valittiin lopulta Tuusulanjärvi (21.082.1.001).

Suomen suurin lähde on kirkasvetinen, luonnonkaunis järvi. Useaan kertaan äänestetty Etelä-Suomen parhaaksi uimarannaksi.

Mikäköhän Valkjärvistä tämä on? Uudenmaan maakunnassa on kaikkiaan 8 Valkjärveä:

• Valkjärvi (17.006.1.001) (Askola, Myrskylä)
• Valkjärvi (18.013.1.002) (Pornainen)
• Valkjärvi (21.054.1.001) (Nurmijärvi (kunta))
• Valkjärvi (22.003.1.006) (Vihti)
• Valkjärvi (23.067.1.019) (Karkkila)
• Valkjärvi (23.074.1.006) (Lohja)
• Valkjärvi (23.081.1.001) (Karkkila)
• Valkjärvi (82.002.1.039) (Raasepori)

Ehdotukseni: Päijänne

Perustelu: Pääkaupunkiseudun miljoonan ihmisen veden saati on turvattu Päijänteestä saatavalla vedellä. Vettä hyödyntää Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Tuusula, ajoittain myös Porvoo.

Vesi johdetaan 120 km pitkällä raakavesitunnelilla, jonka suunnittelu aloitettiin 60-luvulla, rakentaminen alkoi 72 ja valmis tunneli oli vuonna 82. Veden virtaama on noin 3 kuutiometriä sekunnissa ja virtaaman putouskorkeus hyödynnetään puhtaaksi vesivoimaksi myös Kalliomäen voimalaitoksessa 830kW. Tunnelin osuus on vain 1% kymijokeen muuten laskevasta vesimäärästä, eli se ei rasita Päijännettä. Silvolan altaan lisäksi vettä on johdettu Keravanjokeen ja Tuusulan Rusutjärveen parantamaan niiden laatua.

Itsekin nautin Päijännettä monta lasillista päivässä.

Eikös maakuntajärven pitäisi sijaita omassa maakunnassa? Sitä ehtoa Päijänne ei täytä.

Kotojärvi sijaitsee itäisellä Uudellamaalla Pornaisissa. Järveä ympäröi vehmas luonto peltomaisemineen ja elävä kyläyhteisö. Kotojärvi ei ole korvessa, vaan ihmisten saatavilla ja keskellä. Hiekkarannalle on tehty erikseen mainio uimaranta, kalastajat kokevat verkkojaan, soutuveneet lipuvat pitkin järvenselkää. Rauhaisa järvimaisema 45 kilometrin päässä Helsingistä.

Upeanromanttinen :-) pienehkö järvi, josta sen rannoilla asuvat ja lomailevat ihmiset pitävät huolta kuin omasta lapsestaan :-)

Perustelut esitin jo aiemmassa viestissä, joka löytynee täältä ketjuista.:)

Sun perustelut olivat menneet toisen sivun palstalle, mutta siirsin ne tänne. (t. Matti Lindholm, Syke):

Esitän hyvin perustein Kauniaisissa sijaitsevaa Gallträskiä maakuntajärveksi. Se on muodostanut jo aikojen alusta keskeisen virkistyslähteen kaupungin asukkaille. Se on luonteeltaan tyypillinen Suomalainen pieni järvi, jonka rannoilla ja vesillä ihmiset pystyvät virkitäytymään ja enne kaikkea, sen kunnostukseen on viime vuosina onnistuneesti panostettu ja järvi on puhkeamassa uuteen kukoistukseen aktiivisten ihmisten toimien ansioista. Ja totta on sekin, että järvi oli jo huonossa kunnossa - sekin inhimillisen toiminnan seurausta. Mutta virheet voi korjata ja järvestä tulla taas ehyt ekosysteemi ja virkistyksen lähde. Kaiken ei taritse olla suurta ja kuuluisaa, myös pieni ja kaunis järvi voi olla maakuntajärven arvoinen. :)