Keskustelu:Kainuun maakunta/Maakuntajärvikilpailun ehdotukset kesällä 2011

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Kainuun maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Kainuun maakuntajärveksi valittiin lopulta Oulujärvi (yhd.).

Kiantajärvi Kainuun maakuntajärveksi. Tarvitseeko tätä edes sen kummemmin perustella? Kiantajärvi ulottuu lähes kaikkien Kainuun kuntien alueelle ja sen rannoilla asuu pääosa Kainuun väestöstä. Jo 6000 vuoden ajan Kianta on tarjonnut toimeentuloa ja virkistystä muillekin kuin Kainuulaisille. http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=13734 Mitenkään muita vesistöjä väheksymättä ehdotan Kiantaa maakuntajärveksi vaikka se ei kalaisuudessaan välttämättä enää monelle muulle järvelle pärjää. Kuitenkin sen merkitys kainuulaiselle identiteetille on merkittävä sen rakentajana ja muokkaajana.

Kannatan ehdotustasi Kiantajärvi Kainuun maakuntajärveksi! Kiantajärvi on ollut kansantaloudellisesti ja historiallisesti merkittävä järvi. Lisäperustelujani kerron enemmän myöhemmin.

Lentua on maakuntamme suurin säännöstelemätön järvi. Lisäksi Lentua on Kainuun ainoa kansallispuistotasoinen järvi. Kansallispuistokomitea nimittäin ehdotti vuonna 1976 mietinnössään Lentuaa kansallispuistoksi.

Kansallispuistoa Kuhmon komeasta erämaisesta järvestä ei tullut, mutta se on suojeltu muin keinoin. Lentua on luonnonsuojelualue, joka kuuluu Ystävyyden puistoon. Ystävyyden puisto koostuu viidestä erillisestä kohteesta.

Lentuan luontoa leimaa erämaisuus: kesämökkejä ei rannoilla paljon ole. Saarissa ja mannerrannoilla on toisaalta upeita hiekkarantoja, toisaalta karuja kalliorantoja.

Lentua on tunnettu järvi. Juuri täällä ajatteli Veikko Huovisen Konsta Pylkkänen sinisiä ajatuksiaan. Lentuan maisemat saivat paljon valtakunnallista näkyvyyttä vuonna 2010 uuden Havukka-ahon ajattelija -filmatisoinnin myötä. Toisaalta jo Akseli Gallen-Kallela lomaili 1800-luvun lopulla Lentuan rannoilla ja sai inspiraationsa Aino-triptyykkiin juuri Lentualta. Terva-aikakaudella Lentua oli tietenkin osa Tervareittiä, kuten lähes kaikki muutkin Kainuun suuret järvet.

Tänä päivänä Lentua on oiva retkeilykohde, niin meloen, soutaen kuin hiihtäenkin. Sen saarissa on reilut puoli tusinaa laavua ja tulipaikkaa sekä savusaunallinen autiotupa. Ja kalastuspaikkana järvi on luonnollisesti mainio. Lentua on metsäpeuralle erittäin tärkeää aluetta. On täysin mahdollista nähdä peuroja retkellään Lentualla, vähintään näkee niiden jälkiä rantahietikoilla. Kainuulle ei muuten näköjään ole valittu maakuntanisäkästä. Metsäpeurahan se passaisi.

Näillä perusteilla ehdotan Lentuaa Kainuun maakuntajärveksi. http://www.luontoon.fi/lentua