Keskustelu:Varsinais-Suomen maakunta/Maakuntajärvikilpailun ehdotukset kesällä 2011
Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Varsinais-Suomen maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.
Varsinais-Suomen maakuntajärveksi valittiin lopulta Pyhäjärvi (34.031.1.001).
Sisältö
Ketjun otsikko | Vastauksia | Viimeksi muokattu |
---|---|---|
Ehdotus: Painio (27.042.1.001) | 1 | 1. kesäkuuta 2011 kello 12.34 |
Ehdotus: Pyhäjärvi (34.031.1.001) Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteiseksi maakuntajärveksi | 2 | 11. huhtikuuta 2011 kello 20.22 |
Ehdotus: Pyhäjärvi (34.031.1.001) | 1 | 24. maaliskuuta 2011 kello 16.51 |
Ehdotus: Savojärvi (28.005.1.002) | 0 | 24. maaliskuuta 2011 kello 16.09 |
Ensimmäinen sivu |
Edellinen sivu |
Seuraava sivu |
Viimeinen sivu |
Painio on kuhajärvi, savisameus kuvastaa maakunnan maaperää, rannalla kartano ja kirkko, saaressa kalasääsken pesä, joskus voi Ämyriltä kuulua Agentsin soitto.
Ehdotus: Pyhäjärvi (34.031.1.001) Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteiseksi maakuntajärveksi
Ehdotuksen mukaisesti "Säkylän Pyhäjärvestä" tulisi sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen yhteinen lounaissuomalainen nimikkojärvi. Se sijaitsee molempien maakuntien alueilla ja on merkittävä sekä eteläpäässä että pohjoispäässä. Säkylä sijaitsee kutakuin järven puolivälissä sen itärannalla, josta voi ihailla kaunista auringonlaskua puhtaan järven yllä.
Syyt;
* Pyhäjärvi on Satakunnan suurin ja syvin järvi, suhteessa koko Lounais-Suomen suurin järvi.
Järven suurin pituus on 25 km ja suurin leveys 9 km. Järven tilavuus on siis huimat 840 milj. kuutiometriä.
* Pyhäjärvi on melko puhdas ja kaunis järvi. Se tarjoaa loistavat mahdollisuudet virkistys-
käyttöön esimerkiksi Loma-Säkylässä. Pyhäjärven rannalta on vaikea nähdä vastarantaa ja se luo vaikutelman suuresta vesistöstä.
* Pyhäjärven eliöstö ja linnusto sekä kalasto on monimuotoinen. Pyhäjärvessä viihtyy perintei-
set muikku, siika ja ahven ja siellä on myös paljon rapuja. Pyhäjärven ovat omaksuneet monet pesivät vesilinnut kuten silkkiuikku, härkälintu, telkkä ja monet sorsat ja koskelot.
* Pyhäjärven sijainti on keskeinen Lounais-Suomea ajatellen ja sen varrella sijaitsee monia
vehreitä ja monipuolisia paikkakuntia kuten Eura ja Säkylä. Säkylä on erittäin luonnonkaunis ja historiallinen paikkakunta harjuineen ja järvinäkymineen. Säkylän kunnasta merkittävä osa on juuri Pyhäjärvellä sijaitsevia Natura-alueita. Pyhäjärvi tarjoaa hyvät turismimahdolli- suudet lomanviettoon ja virkistäytymiseen Säkylässä ja Pöytyän Yläneellä. Järven pohjois- päässä sijaitsee teollisuuskeskus, Eura, joka saa vesivoimansa Pyhäjärveltä vetensä virtaa- vasta koskesta. Pyhäjärvi tarjoaa hyvät virkistysmahdollisuudet myös Eurassa ja Hinnerjoella.
Joten on monia perusteltuja syitä Pyhäjärven tittelille. Se olisi sen ansainnut.
"Säkylän" Pyhäjärvestä "Pyhäjärvi LS" eli Lounais-Suomen Pyhäjärvi. Pyhäjärvi LS olisi Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteinen maakuntajärvi. Varsinais-Suomen suurin kokonaan maakunnan alueella sijaitseva järvi on Uudenkaupungin makeanvedenallas. Onko se järvi?
Yläneen Pyhäjärvi - Säkylän Pyhäjärvi on luonnollisesti Varsinais-Suomen tunnetuin ja tärkein järvi. Kun se on samalla myös Satakunnan maakunnan suurin ja tunnetuin järvi, niin tälle maakuntien viralliselle yhteistyöalueelle (Satakunta - Varsinais-Suomi) tulisi nimetä yhteinen maakuntajärvi: "Pyhäjärvi LS" on hyvä nimi! Maakuntien liitot (Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto) ovat jo keskustelleetkin yhteispäätöksen tekemisestä tästä asiasta.
Pyhäjärvi on Varsinais-Suomen puolella nykyisen Pöytyän kunnan aluetta, aiemmin Ylänettä. Järven pohjoisosa on Säkylän ja Euran alueella Satakuntaa. Pyhäjärvi on huikean suuri: kun etelärannalta Yläneen puolelta katsoo pohjoiseen, Euran suuntaan, ei horisonttia näy. Järvi on kooltaan suurempi kuin Saaristomeren aukot. Järvi on karu, mutta kaunis. Tyynellä säällä sen kauneus suorastaan mykistää. Pyhäjärven etelärannalla on riemullista kahlata ja uida, koska pohja on silkinhienoa sokerinvalkeaa hiekkaa. Matala vesi on lapsille turvallinen ja houkutteleva. Pyhäjärven myrskyt ovat sensijaan ovat pelottavia, koska aallokko nousee korkeaksi ja tiheäksi. Aaltojen voima myös kuluttaa rantoja. Erityisesti kevätjäät saattavat suorastaan kaataa puita, ruhjoa rantoja ja muokata järveä uuteen uskoon. Järven voima on kunnioitettava. Ei ihme, että se voimansa ja kauneutensa takia on koettu ja nimitetty Pyhäksi.
Kannatetaan koska se on Lounais-Suomen keskeisin järvi ja erittäin puhdas. Sen vesi ja luonto on raikasta ja se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet virkistäytymiseen ranta-asukeille ja turismille. Se on myös melko suuri järvi ja kuulemma sen vastarantaa ei näe, katsoisi mistä vaan. Muita suuria järviä saa tältä alueelta hakea. Tästähän kannattaisi tehdä Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteinen maakuntajärvi koska merkittävä osa sijaitsee Satakunnan puolella, eikö vain?
Ensimmäinen sivu |
Edellinen sivu |
Seuraava sivu |
Viimeinen sivu |