Keskustelu:Etelä-Karjalan maakunta/
Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Etelä-Karjalan maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.
Etelä-Karjalan maakuntajärveksi valittiin lopulta Saimaa (04.112.1.001).
Sisältö
| Ketjun otsikko | Vastauksia | Viimeksi muokattu |
|---|---|---|
| Ehdotus: Kuolimo (04.141.1.001) | 3 | 27. heinäkuuta 2011 kello 09.59 |
| Ehdotus : Simpelejärvi (yhd.) Etelä-Karjalan maakuntajärveksi | 0 | 7. heinäkuuta 2011 kello 14.42 |
| Ehdotus: Kivijärvi (14.192.1.001) | 1 | 14. kesäkuuta 2011 kello 14.59 |
![]() Ensimmäinen sivu |
![]() Edellinen sivu |
![]() Seuraava sivu |
![]() Viimeinen sivu |
Kuolimo on karu ja kaunis järvi, joka on säilynyt poikkeuksellisen puhtaana ihmisen toiminnoista huolimatta. Erityispiirteenä on, että Kuolimo on ainoa Saimaan alueen järvi, jossa Nieriä lisääntyy.
En tiedä toista niin kirkasvetistä ja kalaisaa järveä kuin Kuolimo on. Sitä paitsi, jos Kuolimo valitaan Etelä-Karjalan maakuntajärveksi, niin valinta kohdistuu osittain myös Saimaaseen koska Kuolimo on osa Saimaata! Ps. Kuolimo on enimmiltä osin Savitaipaleen kunnan alueella ja Savitaipale kuuluu kyllä Etelä-Karjalaan, sanoo kuka tahansa mitä tahansa!
Kuolimon kalaa olen syönyt 50 vuotta ja aina ollut hyvää, ei mudan makua, ja kalojen värit niinkuin kalamiehen oppikirjasta. Rannat eivät juurikaan ole rehevöityneet kiitos vähien päästöjen. Maatalous ei ole laskenut päästöjä järveen ja ennuste kirkkaasta vedestä on edelleen voimassa. Muista lähijärvistä nauttimani kala ei ole yhtä maukasta. Rantojen monimuotoisuus ja kestävälle pohjalle laadittu rantakaavoitus ja vähentynyt moottoriveneily(havaintoja pitkältä jaksolta)tukee järven säilyvyyttä. Kuolimosta ei liene tehdyn laulua, vai onko? Ellei ole, niin sanasepot asialle!
Kesäpäivän aamuna ei ole mitään hienompaa, kuin katsella auringonnousua kirkasvetisen Kuolimon rannalla. Istua laiturilla ja kuunnella kun luonto herää. Mato-ongella narrata ahvenia lounaaksi, jonka jälkeen soutaa veneellä kuvaamaan maagisia maisemia. Illalla saunan jälkeen pulahtaa lämpimään veteen viilentämään kuumaa ihoa, ja siitä rantagrillille siirtyä illallista valmistamaan majavien hännänloiskutuksen säestyksellä.
Ei ole saastunut vesi, ei vesiskoottereilla tai pikaveneillä rällääjiä. Kuolimon vedessä viihtyvät niin kalat, linnut, eläimet kuin ihmisetkin. Kuolimosta, maailman hienoimmasta järvestä olen ylpeä.
Ehdotus : Simpelejärvi (yhd.) Etelä-Karjalan maakuntajärveksi
Kaunis, historiallinen ja keskikokoinen kaakkoissuomalainen järvi on merkittävä seutujärvi. Järvi on tullut tunnetuksi sanonnasta "Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat on maailman parhaat". Simpelejärven merkitys paikallishistoriassa on kiistaton. Nykyaikana järveä on uhannut rehevöityminen, mutta luonnonsuojelun ansiosta se on hidastunut.
Suurimpia Simpeleen järvenselkiä ja lahtia ovat pohjoisesta etelään päin muun muassa Muukkosenselkä, Vartialahti, Sokkiiselkä, Lemmikonselkä, Siikalahti, Haljakanselkä, Tarvaspohja, Kirkkolahti, Haapalahti, Ehronselkä, Kuthonselkä, Peruspohjanlahti, Tähtiniemenselkä, Pietarlahdenselkä, Koitsanlahti ja eteläisin Saviniemenselkä. Järvessä on paljon saaria ja salmia, pohjoisesta päin muun muassa Pienisaari, Kalasaari, Jängensalmi, Sokkiisaari, Torokka, Lemmikonsalmi, Ristisaari, Kotasaari, Iso Siikasaari, Pieni Siikasaari, Iso Kontiosaari, Mustasaari (kaksi samananimistä saarta), Viitasaari, Mertasaari, Röngönsaari, Harmaitsaarensalmi, Oraitsaari, Jänissaari, Ruissaari, Sorsasaari, Pitkäsaari, Tinkko, Lapinsaari, Joukionsalmi, Honkasaari, Peltosaari, Suuri Sikosaari sekä Pieni Sikosaari.
Paitsi Parikkalan kunnan keskustaajamaa Kangaskylää, myös muun muassa järven etelä- ja pohjoisosat erottava Särkisalmi, järven pohjoispään Kinnarniemi, siitä etelään sijaitseva Rautalahti, Siikalahden viereinen Kaukola, Savikumpu, Eskola ja Moskuunniemi lähellä Särkisalmea, sekä etelän puolen Tarvaspohja, Melkoniemi, Oravaniemi, Joukio ja Koitsanlahti ovat järvenrantakyliä. Rajavyöhyke ulottuu Joukionsalmessa kuutostien vieressä järveen, niin että järven Kukkarolahti Lahdenkylässä jää rajan eristämäksi lahdekkeeksi. Simpelejärven Siikalahti on Suomen merkittävimpiä lintuvesialueita. Järvi on kuuluisa siioistaan. Järven tärkeimpiä talouskalalajeja on kuitenkin muikku, virkistyskalastajille järvessä on muun muassa taimenta ja kuhaa sekä haukia, säyneitä ja ahvenia.
Simpelejärvi on valtakunnallisesti tunnettu ansioitunut seutujärvi, joka tarjoaa vieläkin hyviä virkistysmahdollisuuksia Simpeleen seudulla. Simpelejärven maisemat kertovat hyvin myös kaakkoissuomalaisesta maaseudusta. Simpelejärvi olisi tittelin ansainnut.
![]() Ensimmäinen sivu |
![]() Edellinen sivu |
![]() Seuraava sivu |
![]() Viimeinen sivu |






