Kivenkänä (03.053.1.028)

10 644 300 m³ <br />0,0106 km³ <br />10 644 300 000 l <br />

21 410 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Kivenkänä
• Järvinumero: 03.053.1.028
• Vesistöalue: Torsanjoen valuma-alue (03.053)
• Päävesistö: Hiitolanjoki (03)
• Ekologinen tila: erinomainen

Perustiedot

• Pinta-ala: 183,13 ha
• Syvyys: 25,47 m
• Keskisyvyys: 5,81 m
• Tilavuus: 10 644 300 m³0,0106 km³ <br />10 644 300 000 l <br />
• Rantaviiva: 21,41 km21 410 m <br />
• Korkeustaso: 101,3 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Ruokolahti (kunta)
• Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
• ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Kivenkänä (03.053.1.028)/­Eteläpää

6. heinäkuu 2017 13:31

Läheltä eteläpäätä Särkilahdentien varre...

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Hyvin kapea, mutta kohtalaisen pitkä järvi.

Nykytila ja suojelu

Kivenkänän rannat ovat melko tiuhaan mökitetty. Järvi on tyypillinen suomalainen järvi, moninpaikoin mutapohjainen, ja osa melko matalaa. Järven vesi on puhdasta, joskin väriltään ruskeaa.

1970-luvulla järvellä käytettiin moottorivenettä vesisuksilla hiihtämistä varten. Tämä kuitenkin vaurioitti rantoja merkittävästi, joten kyseinen harrastus lopetettiin.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvessä on hyvin tyypillinen suomalaisen järven kalasto, joten pyydyksiin käy useimmin ahven, särki ja hauki. Aika ajoin järvessä on epäilty olevan myös muikkua, mutta todisteita ainakaan laajemmasta populaatiosta ei ole. Kalojen lisäksi, rapusaaliit voivat nousta kohtuullisiksi.

Aiemmin järven rannalla asusteli ahkera majavaperhe, joka piti huolen erityisesti haapametsiköiden harvennuksesta. Majavat ilmeisesti häädettiin.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Vakinaisia asuintaloja on järven rannalla 4–5 ja kesämökkejä riittävästi. Uusille rantamökeille ei saa rakennuslupia ilman poikkeuslupaa. Mökkiläiset pitävät katiskoja ja verkkoja. Aleen useat järvet muodostavat yhteisen kalastuskunnan.