Kuolimo (04.141.1.001)
Kuolimo on suuri järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Järven erityispiirteet
Kuolimo sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Savitaipaleen ja Mikkelin kuntien alueella. Järven pinta-ala on 79,1 km²; Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 56.
Kuolimon valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 864 km², josta vettä 23 %. Valuma-alueen suurin järvi on Korpijärvi, 31 km². Kuolimo on bifurkaatio; se laskee Saimaaseen kahta reittiä, Partakosken ja Kärnänkosken kautta, joissa molemmissa on komeat kosket. Kuolimolla on ikää noin 4 000 vuotta.
Järven suurimmat saaret ovat Lehtisensalo (311 ha), Suomensalo (178 ha), Lamposaari (126 ha) ja Paassalo (120 ha).
Kuolimo oli ennen Suomenniemen yhdistymistä Mikkeliin suurin järvi, joka sijaitsi kokonaan Etelä-Karjalan alueella. Saimaa ulottuu myös Etelä-Savoon (ja Suur-Saimaa neljään maakuntaan), Kiteen Pyhäjärvestä melkoinen pala ja Simpeleenjärvestä pieni lahdenpohja ovat Venäjän puolella.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kuolimon nieriä: Saimaannieriän toimenpideohjelma Kala- ja riistahallinon julkaisu 80/2006, s. 14–17
PRO KUOLIMO RY:N LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON EHDOTUKSEEN KALASTUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA Kalastuslaki (286/1982) 34 § ja35 §
1. Saimaannieriän rauhoittaminen
Pro Kuolimo ry katsoo, että ministeriön esitys nieriän rauhoittamiseksi Vuoksen vesistössä on oikea toimenpide. Rauhoitus tulee saattaa voimaan mahdollisimman pian ja sen kestoksi suosittelemme 6+6 vuotta. Ehdotamme, että rauhoitusaikaa voidaan tarkastella 6 vuoden kuluttua sen alkamisesta. Mikäli Pro Kuolimon ehdottama nieriätutkimus osoittaa, että kanta on elinkelpoinen, olosuhteet ovat luonnolliselle lisääntymiselle otolliset ja nieriän Kuolimon kanta kestää kestävää kalastamista voidaan rauhoitusaika lopettaa. Vastaavasti mikäli rauhoittaminen sekä nieriätutkimuksessa syntyneiden toimenpiteiden vaikutukset eivät ole tehonneet, voidaan rauhoitusta jatkaa seuraavat 6 vuotta. Periaatteena on, että emokalat voivat sukukypsiksi tultuaan lisääntyä elämänsä aikana ainakin 2-3 kertaa
2. Saimaannieriän ja Kuolimon tutkimukset
Pro Kuolimo on lähestynyt 6.5.2013 ministeri Jari Koskista aloitteella, jossa todetaan nieriätutkimuksen välttämättömyys. Lähtökohtana on Saimaannieriän toimenpideohjelman 2006 suositukset. Olemme alustavasti olleet yhteydessä Helsingin yliopiston professori Sakari Kuikkaan, joka on antanut luvan käyttää suunnitelmien yhteydessä hänen ja yliopiston nimeä.
Valmistelemamme ehdotus nieriätutkimusohjelmaksi sisältää myös kalastuksen valvontaan, tiedottamiseen ja ohjaukseen liittyviä toimia.
Pro Kuolimo ry on 6.5.2013 lähestynyt ympäristöministeri Ville Niinistöä vastaavanlaisella Kuolimo-järveä koskevalla tutkimuksella. Toivomme molemmilta ministeriöiltä apua suunniteltujen tutkimushankkeiden rahoituksen löytämiseksi.
3. Muiden lohikalojen vähimmäismitat
Järvitaimenen osalta 50 cm alamitta on riittämätön Vuoksen vesistössä. Jotta villit taimennaaraat ehtisivät saavuttaa sukukypsyyden, tulisi alamitta olla järvitaimenen osalta vähintään 55 cm ja mieluummin 60 cm. Tuolloin myös tunnistettavuusongelma lohen ja taimenen välillä poistuisi.
4. Valvonnan tehostamisesta
Pro Kuolimo ry:n edustaja on osallistunut Kaakkois-Suomen kalastuksenvalvojien koulutukseen viime syksynä. Sen perusteella olemme arvioineet, että nykyisillä kalastuksenvalvojilla ei ole tarvittavia mahdollisuuksia valvoa tai puuttua väärinkäytöksiin silloin kun niitä tehdään tietoisesti.
Paras tapa vaikuttaa ihmisten asenteisiin on julkisuus ja neuvontatyö sekä kouluissa tapahtuva ympäristökasvatus. Pro Kuolimo ry:n edustaja on osallistunut Savitaipaleen ala-asteen ja lukion ympäristökasvatukseen. Yhteistyön lisääntyminen on sisällytetty yhdistyksen nieriä- ja Kuolimo-tutkimusohjelmiin.
5. Kalastuksenohjaus
Pro Kuolimo ry pyrkii omalla toiminnallaan vaikuttamaan vapaa-ajan sekä ammattikalastuksesta päättäviin Kuolimon kalastusalueeseen sekä kalastamisesta päättäviin osakaskuntiin, että he ottavat kantaa ja neuvovat vapaa-ajan kalastajia toimimaan tavalla, joka ehkäisee ennalta nieriöiden tarttumisen minkäänlaisiin pyydyksiin. Nieriällä on ominaisuus tarttua - muita kaloja helpommin - suustaan kiinni verkkoihin. Jos nieriä joutuu kalastetuksi syvännealueella syvästä vedestä, sen mahdollisuudet jäädä henkiin vapauttamisen jälkeen ovat pienet.
6. Rauhoitusalueiden laajentaminen sekä uusien alueiden perustaminen Kuolimolle
Pro Kuolimo ry esittää Kuolimon kalastusalueelle sekä kalastusosuuskunnille, että nykyistä Isoselän rauhoitusaluetta (600 ha) laajennetaan koska kalastus aivan rauhoitusalueen rajalla on lisääntynyt. Isoselän alueella kaikki kalastus on kielletty ympäri vuoden lukuun ottamatta jäällä tapahtuvaa muikun talvinuottausta. Samoin "ei-silmällä-pyytävän" muikkuloukun käyttö on sallittua.
Lisäksi esitämme, että uusia rauhoitusalueita ehdotetaan kalastusosuuskunnille perustettavaksi Morovanselän sekä Kirvesselän syvännealueille, joissa nieriän lisääntyminen on mahdollista ja joissa aikaisemmin on ollut rauhoitusalue. Kirvesselän alueen vedenlaatu on heikompaa kuin muualla Kuolimolla ja se vaatii tulevan Kuolimo-tutkimuksen erityishuomiota sekä asukkaiden, kuntien ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yhteisiä toimenpiteitä, jotta nieriälle voidaan palauttaa sen lisääntymisen edellytyksenä olevat elinolosuhteet. Pro Kuolimo esittää myös uudeksi suojelualueeksi Pylkönselkää.
7. Tavoitteena on kestävää kalastusta kestävä kalakanta, joka lisääntyy luonnonmukaisesti
Nieriän rauhoittaminen ja muiden lohikalojen vähimmäismitan nostaminen johtavat kaikkia sidosryhmiä tyydyttävään lopputulokseen. Toimenpiteet mahdollistavat nieriän luonnollinen lisääntymisen. Emokalat voivat lisääntyä sukukypsiksi tultuaan useamman kerran ja järvien kalaekosysteemin tasapaino palautuu ennalleen. Järvet tarvitsevat suuria petokaloja, jotka pitävät mm. muikun vuotuiset poikaskannat oikean suuruisina. Tavoitteena on luoda olosuhteet ja kalakannat, jotka kestävät kestävää kalastamista. Saalista riittää niin vapaa-ajan kalastajille kuin ammattikalastajillekin.
17.6.2013 Savitaipaleella
puheenjohtaja Seppo Pekasti, sihteeri Eero-J Ahonala, Pro Kuolimo
Asutus ja vesistön käyttötavat
Kuolimon melontareitti
Kuolimon kierroksella meloja tutustu Suomijärven ja Kuolimon monipuolisiin melontareittimahdollisuuksiin. Reitti on järvimelontaa juomavedessä! Lähtö onnistuu Savitaipaleelta, Partakoskelta tai Suomijärveltä. Kuolimon kierroksen kiertäminen kestää 1–4 päivää.[1]
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. Kuolimo
- ↑ Kuolimon kierros Outdoors Finland
